Julkaistu: 10.10.2003
Arvostelija: Mika Roth
Melankolista rockia soittava turkulaisryhmä vakuutti jo debyytillään, jonka raikkaus ja kypsyys hämmästytti allekirjoittanutta suuresti. Nyt tuo onnellisten tähtien alla syntynyt esikoinen on saanut nuoremman sisaruksen, joka jatkaa siitä mihin viimeksi jäätiin, jalostaen edellisen levyn elementtejä yhä vain rikkaammaksi keitokseksi.
Runsaalla tavalla monotoninen ja minimalistinen äänimaisema on matkalla muuttunut aavistuksen verran kevyemmäksi ja selkeämmäksi. Ilmava laulu on vahvaa mutta kuulasta, koneiden saadessa yhä enemmän vastuuta perinteisten soitinten kustannuksella. Sävellysten rakenteita on venytetty äärimmilleen, eivätkä kappaleet noudata mitään totuttuja ’sääntöjä’, vaan seikkailevat verkkaisella vauhdillaan äänien minimalistisissa maisemissa. Lyriikat esitetään englanniksi, niissä yhä harvemmissa paikoissa joissa niitä vielä kuulee.
Levyn avaava Deus esittelee The Urania Newsin uudistuneen ääni- ja väripaletin, kevyiden konekuvioiden leijaillessa voimakkaan ja raskaan perusrytmin yllä minuutista toiseen hitaasti muuntuen. Melodinen kosketin/kitarakuvio pyrähtää hetkittäin esiin piirtäen omaa kaartaan, kitaran esiintyessä alati pälyilevänä varjona siellä täällä. Lopussa esiin astuva laulu nostaa kappaleen vielä askeleen EP:n muiden sävellysten yläpuolelle. Instrumentaali Pusher ottaa rohkeasti viestin vastaan, vieden sitä eteenpäin alati uudistuvassa äänikentässä. Perinteiset soittimet sekoittuvat yhä enemmän konevastineisiinsa luoden hypnoottisen, vaaraa uhkuvan tunnelman. Syystä tai toisesta kappale nostaa mieleeni kuvia jostain kaukaisesta hyisen meren rannalla olevasta kylästä, jonka edustalla myrsky on keräämässä voimiaan iskeäkseen minä hetkenä hyvänsä rannalla olevien pikkuruisten rakennusten kimppuun.
Levyn toinen instrumentaali, hitaasti syntyvä Grip, ottaa samat elementit ja järjestää ne uudelleen, tuloksen ollessa jälleen hämmästyttävän omanlaisensa. Huolimatta hyvistä enteistä ei biisi saavuta kuitenkaan potentiaaliaan, vaan jää mielestäni jotenkin vajaaksi – jotain jää puuttumaan. Eniten edellisen EP:n materiaalia muistuttava Sunbath luo alusta asti aivan toisenlaista tunnelmaa, ollen rehdin alakuloinen ja karvaasti elämänmakuinen. Kahdelta edeltäneeltä raidalta tyystin puuttunut laulu tuo vielä lisää tarttumapintaa, muovaten biisistä uniikilla tavalla kauniin. Päätöksenä toimiva Silencer jatkaa samaa polkua, mutta taivaltaen edeltäjäänsä rauhaisammin. Yksinkertaisen perusrytmin päälle kitsaasti ripotellut kosketinkuviot luovat mystisen ja herkän tunnelman, hiljaisen – miltei kuiskaavan – laulun saadessa aikaisempaa enemmän tilaa.
Jos viime levy toi mieleen Joy Divisionin ja Curen, voi nuo vertaukset tällä kertaa heittää romukoppaan. The Urania News on virtaviivaistanut ja muokannut itseään, leventäen huomattavasti horisonttiaan. Kappaleet ovat kevyempiä toteutukseltaan, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Kokonaisuus on nyt paremmin koossa, ja sen paino on tällä kertaa suurempi.
Genrejä väistelevä kotimainen space-rock -kokoonpano, joka höystää englanninkielistä kitara-rockiaan koneilla.
Kotisivut: www.theuranianews.com
(Päivitetty 4.12.2004)