Julkaistu: 09.12.2015
Arvostelija: Mika Roth
Omakustanne
Itä-Vantaalta operoiva death metal yhtye Nihile on toiminut nykyisellä kokoonpanollaan jo vuodesta 2008. Neljä demoa julkaistuaan ryhmä päätti nostaa tähtäintä ja hartiapankin voimin julkaistu debyyttialbumi onkin tinkimätön palanen death metalin perinteisemmästä päästä taottua räiskettä. Yhtye on tehnyt käytännöllisesti katsoen kaiken itse, mikä kuuluu kieltämättä albumin teknisessä tasossa, mutta eiväthän rosoiset soundit nyt deathia haittaa. Sinne tänne upotetut puhesamplet ovat mielenkiintoinen, vaikkakin hieman klisheinen lisä, mutta kuuntelukertojen myötä niiden antama lisäarvo on aina vain vähäisempi.
Nihilen demoja kuulemattomana en osaa sanoa mihin suuntaan bändi on vuosien saatossa kehittynyt, mutta monissa kappaleissa voi kuulla selkeitä grind- ja hc-vaikutteita, kun taas suorastaan tuskaisan hidas ja raskas Don’t Carry the Weak (Destroy the Womb) hoippuu jo lähelle doomin ja stonerin hautapaasia. Eri elementtien yhdistely värittääkin kiekkoa alusta loppuun ja tuolla saralla yhtye voisi nimenomaan sekoittaa aineksia rohkeammin. Toisinaan bändi onnistuu työssään jo erinomaisesti, mutta lopputulokset eivät aina ole kaikkein kannustavimpia, etenkin kun soundipuolella laadullista huojuntaa on luvattoman paljon. Esimerkiksi Crawlers tipauttaa toisinaan pään harteilta, mutta vauhdin nopea muutos on toteutettu kömpelösti, jolloin loistava biisi kärsii suotta puolittain onnistuneesta sovituksesta yhdistettynä heikkoihin soundeihin.
Diversity of Simplicity on omakustanteeksi mainio tuotos, mutta ennen seuraavaa albumia ryhmän soisi ratkaisevan suurimmat ongelmansa. Ensinnäkin vokalistin ilmaisu on kapeaa sekä yksioikoista, eivätkä kappaleiden sovitukset sekä soundipolitiikka noin ylipäätäänkään kuulu enää albumi-tasolle.
Itä-Vantaalainen death metal orkesteri.
Linkki:
Nihile @ Facebook
(Päivitetty 9.12.2015)