Suotana: Frostrealm

Omakustanne

Rovaniemellä voi nauttia yöttömästä yöstä, mutta tähän aikaan vuodesta siellä on kylmää ja pimeää, minkä voi kuulla myöa rovaniemeläisen Suotanan debyyttialbumilta. Ryhmän melodinen ja erittäin suomalais-ugrilainen death puhaltaa kaiuttimista niin hyytävää ilmaa, että luissa kylmää ytimiä myöden, mutta samalla soitossa on energiaa ja voimaa. Pohjoisin pohjoinen on karu paikka ja tämän voi aistia myös metallin selkeissä mustuuteen viittaavissa juonteissa.

Vajaan kahden vuoden takaisella esikois-demollaan Suotana vertautui helposti varhaiseen Ensiferumiin, mikä on kuultavissa edelleen. Esikoispitkäsoiton myötä esiin nousevat myös Moonsorrown ja Kalmahin tyyppiset tyylittelijät, mutta mikäpä tuossa toisaalta on vikana, kun lopputulos toimii ja Suotana on myös itsensä kuuloinen. Jos ei nyt aina, niin ainakin kohtuullisen usein. Ensimmäiseksi singleksi lohkaistu For My Iced Angel edustaa biisinipun tarttuvinta laitaa kuten pitääkin, mutta itse nostaisin etusijalle tummempisävyisen Child of Frostin ja hieman sinfonisemman Embracen, joka päättää albumin mykistävän vahvalla tavalla.

- Suotanan black/death sekoitus on suomalaisen kuuloista, mutta esikoisalbumia vaivaa peittelemätön esikuvien perässä hiihto. Ensimmäisellä albumilla tämänkaltaiset yhteydet voi vielä antaa anteeksi tiettyyn pisteeseen saakka, mutta vasta toinen pitkäsoitto tulee olemaan se hetki jolloin rovaniemeläisten veri punnitaan. Avaus on lupaava, nyt vain etsimään koskemattomampia soita ja terävämpiä kuokkia.