Julkaistu: 11.11.2015
Arvostelija: Mika Roth
Omakustanne
Kotimainen rock/metalli trio Electric Wheels of Confusion lupaili reilu vuosi sitten Desibelin haastattelussa, että uutta kiekkoa olisi tulossa. Luomisvaiheessa Curmudgeon kasvoi biisikatraansa perusteella jo aivan pitkäsoiton mittaan ja kasassa onkin melkoinen annos melodista mutta raskasta junttaa.
Oikeastaan tuore albumi nostaa uudelle tasolle kaikki ne tekijät, jotka löytyivät jo Rockface EP:n plussasarakkeesta. Trio osaa mäiskiä rokit ja metallit omanlaisekseen hybridiksi joka on samanaikaisesti sukua niin Melvinsin pörisevälle sekoilulle, Faith No Moren arvaamattomuudelle ja Metallican ylivertaiselle riffittelylle. Jyriseepä päätösraita The Killing vielä kuin kivillä lastattu Joy Divisionin punk-rekka. Uh-huh!
Yhdeksän biisiä taotaan suhteellisen suorasukaisesti reiluun 25 minuuttiin, joten kolmikko ei juutu ideoidensa ääreen kovinkaan pitkäksi aikaa. Tämä on paikoin siunaus, toisinaan taas lievä kirous, sillä osa kappaleista olisi ehkä kaivannut ja ansainnut hieman perusteellisempaa käsittelyä. Nyt esimerkiksi Studista ja Infraredistä jää sellainen fiilis, että juurihan ne bileet alkoivat kun lappua lyötiin luukulle ja käskettiin siirtymään seuraavaan koppiin. Ryhmä osoittaa ensiluokkaista sovitussilmää ja malttia jo muutamilla raidoilla, joten kokonaisuutena debyyttialbumista jää silti ehdottoman positiivinen jälkimaku, vaikka jykevämpäänkin pakettiin olisi ollut ehdottomasti rahkeita.
Kotimainen kimuranttia rockmetallia runsailla mausteilla soittava kokoonpano.
Linkki:
ewcband.bandcamp.com
(Päivitetty 11.11.2015)