Black .44: No Blanks

Inverse

Groovaavaa ja sopivasti metallille maistuvaa stoneria ei ole tässä maailmassa koskaan liikaa, joten suhtauduin heti kättelyssä helsinkiläisen Black .44:n debyyttialbumiin lämpöisin odotuksin. Alkuun kiekko tuntuikin sujahtavan juuri oikeista porteista läpi, mutta kuuntelukertojen kertyessä alkoivat ongelmat kasautua. Ensin vähäisiltä vaikuttaneet rypyt tiessä vain kasvoivat ja kasvoivat, kunnes kyyti oli kaikkea muuta kuin vakaata.

Valkoinen mies groovaa kuten groovaa, mutta No Blanks on kiistatta metallista ja menevää stoneria, vaikka taipuisuus jättää toivomisen varaa. Huomattavasti suurempi ongelma on kuitenkin se, että helsinkiläiset ovat sulloneet kiekon kaikki yhdeksän raitaa aivan liian tiukasta sapluunasta läpi. Biisit kyllä möyryävät mallikkaasti ja tummahkoa riffiä roiskitaan vasemmalle ja oikealle, mutta samoista aineksista työstetyt raidat sekoittuvat auttamatta toisiinsa. Näin kuuntelukokemus on lopulta tasapaksua stonerissa kahlaamista kunnes vain ne parhaimmat raidat, kuten kitarallaan kylmäävä Hometown Murderer ja pientä vaihtelua grunge-haamuillaan luova Into the Grace, saavat hymyn yhä nousemaan huulille. Onnistumisten joukkoon on laskettava myös The Eyes Above, jonka voimin kiekko jaksaa pyöriä loppuun saakka.

Black .44 tietää mitä tekee ja miten sen tekee, mutta kuinka tehdä musiikista itsensä kuuloista, kiinnostavaa ja riittävän vaihtelevaa? Siinä muutama kysymys joihin ryhmän olisi hyvä löytää vastaus ennen seuraavaa julkaisua.