The Stillwalkers: The Stillwalkers

Haikeasti rullaavaa mutta myös isoa ja vauhdikasta indierockia puhaltimilla maustava turkulainen The Stillwalkers on säilyttänyt saman ajattoman melodiat edellä -kauneuden, mikä yhtyeen Everytune -pikkujulkaisulla ihastutti pari vuotta takaperin. Lyhärin pohjalta poikineessa haastattelussa nostettiin esille yhtyeen vuosituhannen vaihteen molemman puolen vaihtoehtoyhtyeiden diggailun ohella vahva tee-se-itse -meininki, joka leimaa toimintaa myös albumimuodossa. Myös silloin alleviivatut vahvat melodiat, ajattoman oloinen raukeus ja puhaltimien, koskettimien ja vuorottelevan laulun roolit ovat edelleen soundin ytimessä. Laitetaan päälle vielä harmonian ylistys ja isoudesta tai vauhdistakin huolimatta muista puolista kiinni pitäminen, niin ollaan aika lähellä pitkäsoiton maailmaa.

Everytunelta mukana ovat edelleen menevämmät säröpalat, huohottaen hölkkäävä ja isosti kaartuva Everything Stays The Same sekä kipakasti suriseva mutta isoudestaan huolimatta laululle komeasti tilaa antava The Runaway. Riehakkaan potkiva menonamupala Bruises julkaistiin viime vuonna brittiläisen FatCat Recordsin demosivuilla ja on siellä edelleen yksi sivuston kuunnelluimmista.

Albumin avaava Another Year edustaa seesteisempää Stillwalkersia. Näppäilevän akustisen kitaran, kuulaiden puhaltimien ja haikeilevan uneliaan laulun johdolla kappale kasvaa kiireettä ja sulavalla rakenteella kohti reippaampaa loppua. Bruisesin ja Everything Stays The Samen jälkeen Tabloids & Polaroids on rauhallisempi mutta yhtä lailla reipas. Tarpeellinen vauhdinpito yhdessä koukukkaiden melodioiden ja ajattoman harmonisuuden kanssa onkin turkulaisilla avainasia. Hyvin etenevät kappaleet pitävät kiinni haikeasta linjasta ja antavat samalla hyvää vastapainoa rauhallisemmille hetkille. Turhaa hötkyilyä on levyltä turha hakea.

Dead Starissa on vielä isosti soivan menevän rullauksen lisänä hauskan iloisesti virnuileva pohjavire. Vaikka kappaleessa jopa tilutellaan kitarasooloa niin meininki pysyy leppoisana. Edellistä haikeampi kuulas rullaus kuvaa hyvin Countdownin matalahkopulssista hölkkää, raukea On The Passenger Side antaa puhaltimille tilaa riisumalla rutkasti elementtejä sovituksesta. The Runawayn jälkeen Narrow Eyes jatkaa vauhdikkaasti, isolla pensselillä mutta pehmeästi. Jennifer´s Theme on öisempi kaunokainen, päätösraita Haunting Ghosts jatkaa raukeasti mutta menevämmin pienellä laukalla ja isommin maalaillen. Pieni on toki kaunista myös korkeammissa kuvissa. Stillwalkers onnistuu pitämään hienosti kiinni herkkyydestään biisien koosta tai vauhdista riippumatta. Taso on korkealla alusta loppuun ja vaikka sellaisia erityisen päähän jääviä hetkiä jääkin ainakin vielä tällä kuuntelumäärällä kaipaamaan, on turkulaisten debyyttialbumi joka tapauksessa komea ja monipuolisen linjakas.