Julkaistu: 22.08.2015
Arvostelija: Mika Roth
Omakustanne
Hengellistä merirosvometalli herätti genrenä hieman kysymysmerkkejä, muuta juurikin moista musiikkia työstävä Cat O’ Nine Tails ei ainakaan karttele haasteita. Ovathan Karibian vedet ja niillä operoivat merirosvot tuttuja monille meistä vain Disneyn elokuvien kautta, jos sieltäkään. Pistetään sekaan vielä tuhti ruutitynnyrillinen pohjoista folk metallia ja muutama pop-koukku, niin arvostelijasedälläkin on sellainen olo, että vedettiinkös meikäläinen ja kölin ali, vai mitä tässä oikein tapahtui?
Jotta nelimiehisen ryhmän touhuista saisi mitään tolkkua, pitää metallipurren merikartoista ensin vilkaista, että missä kaikissa satamissa piraatit ovat ehtineet poiketa. Nightwishin sinfonisuus ja norjalaisten peikkometalli-orkkien poukamat ovat selvästi käyneet tutuiksi, minkä voi havaita kappaleiden rakenteissa. Metallin merillä vastaan on seilannut myös useampaan kertaan piraattimetallin kuningas Running Wild ja Finntrollilta on lainattu hanurin lisäksi myös kulmikas tapa puhua, vaikka kieli onkin nyt merikelpoinen englanti. Rähinävaihteen iskiessä silmään tarkka korva voi erottaa lisäksi omilla vesireiteillään viihtyvän Turisasin vaikutuksen, tosin kulttuurivaihto hämäläisten kanssa on ollut selvästi vähäisempää.
Metalli siis rullaa, hauskaa on ja kaiken alta löytyy vielä sanomaakin, joten ydinkysymys kuuluu: onko tässä mukana riittävästi omia eväitä? Tyhjentävää vastausta on vaikea antaa, sillä vaikka Ocean Rose on lumoava pieni hiljainen hetki ja päätöksenä kajahtava Splicing the Mainbrace nostaa eeppisyyden vielä kerran aivan uudelle tasolle, jää bändin oma ääni jotenkin vaimeaksi. Mitään ei tehdä periaatteessa väärin, mutta Kapteenin lipun alla seilaavaa miehistöä on vaikea syyttää liiasta persoonallisuudesta tai poikkeuksellisesta rohkeudesta musiikillisilla saroilla.
Kotimainen hengellistä merirosvometallia soittava yhtye.
Linkki:
facebook.com/9tailsofficial
(Päivitetty 22.8.2015)