Jukka Vaissi: Lupaus

New Music Community

Jukka Vaissin reilu neljä vuotta sitten ilmestynyt Veritas Curat -debyyttialbumi esitteli artistin lanseeraaman ”inhimillisen elektron” suurelle yleisölle, vastaanoton ollessa lievästi ristiriitainen. Toisella pitkäsoitollaan Vaissi on vähentänyt entisestään sähkön – ja äänten määrää – saaden aikaiseksi intiimin, hauraan ja mietteliään kiekon, mutta onko karsinta jalostanut kokonaisuutta?

Tarkemmassa syynissä Lupaus osoittautuu oikeastaan mies & kitara –levyksi, jonka maalailevia raitoja on käsitelty lisäaineilla ainoastaan silloin kun siihen on todella koettu tarvetta. Näin kappaleet ovat kieltämättä jääneet paljaiksi, silottelemattomiksi sekä elämänmakuisiksi, mutta tässä tinkimättömässä sielunluotauksessa piilee myös albumin suurin ongelma: biisimateriaali ei yksinkertaisesti kestä näin tinkimätöntä valokeilassa oloa. Luvassa ei ole suuria tunteita, eikä juuri pienempiäkään sellaisia jotka voisi vielä viisi minuuttia myöhemmin palauttaa mieleensä.

Lupaus ei ole missään nimessä heikko kokonaisuus, mutta ei se ole myöskään vahva, vain muutaman raidan noustessa selvästi sisarustensa – ja edeltäjiensä – yläpuolelle. Ehdottomaan kärkijoukkoon nousevatkin vain Nymfipapukaija ja Paimenessa, joten kyseessä on ehdoton pettymys.