Julkaistu: 17.04.2015
Arvostelija: Mika Roth

Inverse
Dark metalin vaikeasti m��ritelt�v�n genren alle sijoitettu italialainen Lykaion on kuin viiden t�ytteen pizza: mukana on v�h�n kaikkea kivaa, mutta pekoni ja anjovis eiv�t oikein istu kesken��n muiden palasten seuraan? Kaiken perustana toimivan tomaattikastikkeen virkaa hoitaa melodinen metalli, jonka p��lle nelimiehinen ryhm� on ripotellut hard rockin murusia, runsaita viipaleita goottirockin tummia tunnelmia ja jonkin verran 90-luvun altsurockin stadionkelpoista ahdistuneisuutta.
Yhden herkku on toisen myrkky�, ja toisin p�in, mutta omaan makuuni saapasjalkamaan herrojen tuotos ei oikein osu. Ryhm� yritt�� kynsin ja hampain saada otetta goottirockin/metallin mehevist� siivuista, mutta etenkin vokalistin puserruksen v�kin�isyys kuuluu aina kotisohvalle saakka. Laulun puhtaat osuudet ovat viel� ihan mukiinmenevi�, parhaimmillaan jopa tarttuvia, mutta kun mukaan likistet��n kovempaa kurkkkuk�rin��, on lopputulos l�hinn� my�t�h�pe�� aiheuttavaa �rankkuutta�.
Albumilla on silti kirkkaampiakin puolia ja merkkej� siit�, ett� Lykaionin tulevaisuus saattaa olla oikeanlaisen jalostusty�n kautta valoisakin. Waitin� ja er��nkin herra Valon orkesterin mieleen nostava End of Time ovat kumpainenkin kelpo biisej�, joista toisissa k�siss� olisi saattanut synty� melkoisia tapporalleja. Tunnustuksen ansaitsee my�s pakahduttavan suuri ja kaunis Till the End, jonka p��tt�m�n� levyst� j�� lopulta mukavan positiivinen j�lkimaku.




Italialainen goottirock/metalli yhtye.
Linkki:
facebook.com/LykaionMetal
(P�ivitetty 17.4.2015)