Klasu: Klasu

Drink Tonight

Kaipauksesta on syntynyt monta kelpo levyä sillä rakkaus, tai sen puute, ovat teemoista ikuisempia. Helsinkiläinen Klasu jäi kaipaamaan tyttöä ja löysi kevyen pop-rockin avulla ne palaset, joilla henkilökohtaisen kaipuun kuva saatiin luotua. Näin sai alkunsa sooloalbumi, jolla kaivataan rakkauden lisäksi menneitä aikoja aina lapsuuden kesiin saakka.

Klasun, eli Lasse Toimin, säveltämät ja sanoittamat kappaleet toistavat popin perinteitä ja nippu on ikuistettu käyttämällä lähinnä perinteisiä bändisoittimia. Vaimeasti soitetut rummut, usein pintaan nousevat koskettimet, sekä näiden kanssa sujuvasti keskustelevat kitarat muodostavatkin rungon jota varioidaan kevyesti raidalta toiselle. Ensimmäiseksi sinkuksi valjastettu Hei onneton on hitaasti kiihtyvä ja lopulta isosti soiva maalailu, jonka vetovoimakenttä perustuu ehkä hieman liikaakin finaalin nostatukseen. Toiseksi sinkuksi kiinnitetty Vilkutan maapallon läpi soi puolestaan kuin puuttuva lenkki Aki Sirkesalon ja Peter Gabrielin väliltä, viskoen etnoa aurinkoisen popin laskoksiin. Tämäkään raita ei varsinaisesti kerro kaikkea albumista, mutta iloinen numero saa taatusti useammat suupielet kääntymään hymyyn. Omaan korvaani albumin arvokkaimpia palasia ovat Hetket yön sekä Poika ja lintu, jotka kajahtelevat kasaristi ja peilailevat John Mellencampin myyttistä Amerikkaa.