Black Lizard: Solarize

Soliti

Mitä saadaan aikaiseksi, kun hypnoottisesti junnaavaa psykedeliarockia, tarttuvaa poppia ja kulmikasta proto-punkkia törmäytetään toisiinsa pääosin noin reilun kolmen minuutin annoksina? Iskemäkuvioista voi syntyä monenmoista jälkeä, mutta helsinkiläinen Black Lizard on onnistunut luomaan näistä aineksista hämmästyttävän ehyen ja toimivan albumin. Siinä missä parin vuoden takainen debyyttialbumi pysytteli vielä tiukasti ohjenuoriensa sisäpuolella, kasvaa Solarize puolestaan yllättäviin suuntiin ja kiekon kypsempi sekä syvempi äänimaailma suorastaan kietoutuu kuulijan ympärille.

Biisikatraan lyhin vetäisy on karvan alle kolme minuuttia kestävä Perfect Dope, jonka häiriintyneissä säröseinissä riittää vastakaikupintaa toiselle, kolmannelle ja neljännellekin aallolle. Taustalle ripotellut hälyäänet luovat Bowien Lodgerista tuttua levottomuutta ja sama temppu pitää yli kaksi kertaa pidemmän Faithin pinnan yläpuolella. Rosoisen laidan vastapainona toimii puolestaan pop-kauneus, joka huipentuu Harmonizen ja Heaven In Youn kaltaisilla heleillä raidoilla. Solarizen yleistä fiilistä voisikin kuvailla eräänlaiseksi pinnalla ponnisteluksi: kappaleisiin on ahdettu hetkittäin suorastaan huimaavia määriä aineksia ja materiaa, mutta ne kelluvat lopulta sittenkin.

Tämän totuuden oivaltaminen ottaa tosin aikaa ja vaatii huomiota, sillä taustamusiikiksi karkotettuna Solarize supistuu huomattavasti osiensa summaa vähäisemmäksi. Parhaimmillaan albumi onkin kuulokkeilla nautittuna ja sopivassa mielentilassa vastaanotettuna, minkä Solarizen kaltainen mestariteos myös ansaitsee.