Rancid: ...Honor Is All We Know

Hellcat/Epitaph

Ajattelin että eipä ole mitään uutta auringon alla tässäkään kun ensimmäisen kerran pyöräytin Kalifornian legendaarisen punk-retkueen Rancidin tuoreimman, kaikkiaan kahdeksannen studioalbumin ensimmäistä kertaa soittimessa. Pidemmällä kuuntelulla tajusin että eihän siinä tarvitsekaan olla - rouhean, paikoin ska-vivahteella laukkaavan punk rockin saralla Rancid on oma lukunsa, takuuvarma viihdyttäjä siinä missä joku AC/DC omassa rock-sarjassaan. Mestari omassa asiassaan. Mitäpä sitä siis turhaan keksimään pyörää uudestaan kun homma on hallussa ja biisikynäkin tuntuu viiden vuoden julkaisutauon aikana pysyneen erinomaisessa terässä?

Levy-yhtiö Epitaphin pomo, Bad Religionin kitaristinakin tunnettu Brett Gurewitz ei omalla tuotanto-näkemyksellään ole onnistunut pilaamaan Rancidin olennaista helpon räkäistä, menevän positiivista soundia. ...Honor Is All We Know tuntuu olevan jopa muutamaa edellistä albumia tiukemmassa tikissä niin soundillisesti kuin biisikoukuiltaan. Etäännyttäviä hetkiä, väsyttäviä välipaloja ei neljäntoista raidan kokonaisuudesta löydy, alusta loppuun silkkaa timanttia.

Pääsääntöisin linjaus on yhä edelleen se rento mutta kipakasti hölkkäävä punk rock, johon annetaan lisämausteeksi Evil´s My Friendin viipyilevämpi ja Everybody´s Sufferin´in letkeämpi ska. Mukana hoilattavaa hyväntuulista mutta samalla tiukan kantaaottavaa anthemia löytyy toinen toisensa perään. Kaikkein pimeimpään vuodenaikaan en olisi keksinyt parempaa piristysruisketta! Raise your fist against the power!