Julkaistu: 03.10.2003
Arvostelija: Mika Roth
Kuolleet Intiaanit tarjoilee tällä alkujaan jo tammikuussa julkaistulla toisella singlellään outoa, shaministisiakin piirteitä sisältävää suomenkielistä taideraivorockiaan. Yhtye kuvaa sivuillaan itseään rituaaliksi ”jonka päämääränä on vapauttaa mieli rationaalisen ajattelun kahleista”, ja tuo määrittelee tämän oudon ryhmän mielestäni paremmin kuin hyvin.
Singlellä on kaksi kappaletta, joista ensimmäisenä soiva Tulen keskellä kestää reilut kaksi minuuttia, mutta ehtii tuossa ajassa täyttämään pään oudoilla kuvillaan. Tämä on jotain mitä Sielun Veljet olisi saattanut tehdä vaihtoehtoisessa maailmankaikkeudessa nuoren Trent Reznorin kanssa. Energia-arvot ovat jossain asteikon oikeassa laidassa, biisin ollessa samanaikaisesti hengenkevyt ja haudanraskas.
Toinen raita Ensimmäinen antiteesi toi ensikuuntelulla aivoihin kuvan jo hajonneesta Pronssinen Pokaali –yhtyeestä, eikä tuo kuva ole vieläkään kulunut pois, vaikka tässä hitaasti raivostuvassa sävellyksessä on oikeastaan melko vähän mitään PP:n suuntaan osoittavaa. Pehmeästä äänimaisemasta siirrytään hallitsemattoman harkitusti liukuen kohti lopun hulluutta huokuvaa infernoa.
Mestarillista, kerrassaan mestarillista.
Yhtyeen surrealistisen vino ja epäortodoksisesti sinne tänne poukkoileva kitararock on vaikean lähestyttävyytensä lisäksi erittäin teosmaista. Tyylillisesti yhtye liikkuu jossain Sielun Veljet – varhainen YUP akselin liepeillä. Seinäjokelaisnelikko ei keikkaile, vaan tarjoaa näytöksiä. Eläviä kuolleita silintereissään...
Kuolleet Intiaanit:
Juhana Amadeus
Emil Topaz
Ilmari Tuulenhalkoja
Johannes Tyrannos
Kotisivut: www.kuolleetintiaanit.net
(Päivitetty 15.09.2006)