Sumia: Until We Shine Again

Secret Entertainment

Puhuttaessa alternative rockista käsitellään niin valtavaa osaa nykyisestä populaarimusiikista, että moisella termillä ei kerrota enää kovinkaan paljoa. Kaikki emosta brittiipoppiin ja grungesta math rockiin kun luetaan nykyään ”altsu-rockin” alle, joten osuvampaa määritystä tehdessä tarvitaan huomattavasti tarkempia koordinaatteja. Kotimaisen Sumian kohdalla tarkentavat avainsanat ovat melankolia, metalli, Pohjois-Amerikka ja tunnelmallisuus.

Vaikka debyyttilevyn saatteessa mainitaan Deftones, käyttäisin ennemmin verrokkina osin samojen jenkkirokkareiden Team Sleep -bändiä. Tai oikeammin toivoisin Sumian kuulostavan enemmän kimppaunelta, sillä Until We Shine Again on kenties turhankin virtaviivainen ja radioaalloille suunnattu kokonaisuus. Markkinamiesten kiillottaman pinnan alta pilkistää jotain persoonallista ja kaiken ytimessä hohtaa lupaus värikkäästä ja loistavasta tulevaisuudesta, mutta ainakaan esikoisella oma suunta ei ole vielä täysin selkiytynyt. Sumia osaa vyöryä raskaasti melankolian aalloilla, mutta levy ei onneksi piehtaroi silkassa murheessa, vaan naittaa mukaan aurinkoisen popin palasia shoegazen parhaiden oppien tavoin.

Perinteistä kitara-basso-rummut -kolmikantaa on lavennettu hienoisella annoksella koskettimia sekä koneosastoa, mikä antaa kappalemateriaalille enemmän sävyjä. Muhevat soundit tekevät jo biiseille kunniaa, mutta niiden jalostustyötä, kenties jopa rohkeampaa genrekentällä seikkailua, ei pitäisi jättää kesken. Kehitystyötä kannattaisikin vastaisuudessa jatkaa, siinä missä soundien muidenkin ulottuvuuksien laajentamista, sillä bändissä on potentiaalia vaikka mihin.