Julkaistu: 01.10.2003
Arvostelija: Jari Jokirinne
Catskills
DJ Slow on poissa, mutta Pepe DeLuxé porskuttaa. Kuvittelin että Slow’n eroaminen ryhmästä olisi vaikuttanut huomattavasti radikaalimmin Pepe-soundiin, onhan miekkosen kyvyt rytmirintamalla laajasti tiedossa. Jazz ja Spectrum osoittavat BEATitudella kuitenkin ettei tämäkään sota yhtä miestä kaipaa. Super Sound-debyytti oli kaikilla mittareilla varsin virkistävä tuttavuus, mutta pitkälti sen viehättävyys rakentui muutaman upean hittisiivun varaan. BEATitudella ei tätä ongelmaa ole. Materiaali on kauttaaltaan monipuolisempaa ja rohkeampaa, eikä kaksi hutilaukausta (rasittavan The Presidents-samplen johtadattelema Girl! ja väärään paikkaan eksynyt A Moment In Black & White) asiaa mihinkään muuta.
Mainiolla puheintrolla käynnistyvä Just Let Go on läheistä sukua Super Soundin tunnelmille. Kappale paljastaa jälleen miten yksinkertaisilla elementeillä Pepet pystyvät luomaan täysin omaa, tunnistettavaa soundiaan. Täysin vastustamaton on myös sinkkuvetäisy Salami Fever uljaine heviriffeineen ja munaskuista lähtevine karjahduksineen. Suosittelen muuten tsekkaamaan biisin videon tarkasti, jos kohdalle sattuu. Kahden urbaanitarzanin makkarataistelu on taatusti viihdyttävintä videotaidetta vähään aikaan.
Shirley Bassey-henkisestä Ash For A Kissistä alkaa levyn suvantovaihe. Little Miss Cypher ja Daddy’s Blazin’ BBQ soljuvat suht’ vaivattomasti korvien ohi ja muutos tulee vasta Black Cadillacin muodossa. Kyseinen rautalankafiilistely kuulostaa niin autenttiselta, että sen voisi helposti kuvitella vaikkapa Agentsin ohjelmistoon. Vielä yllättävämpää on bongata levyvihkosta kappaleen laulajan nimi; antaumuksellista tulkintaa tarjoilee nimittäin muutaman vuoden takainen tangokuningas Antti Raiski! Ja kuka vielä kehtasi väittää että iskelmälaulajilla ei ole pokkaa.
Kun BEATituden loppupuolelta löytyy vielä Real Simplen ja Indifférencen kaltaisia namuja, täytyy levyn antiin olla tyytyväinen. Uutta Before You Leavea ei ehkä tarjottu, mutta runsain mitoin sitäkin kirjavampaa ja rohkeasti kokeilevaa matskua. Eihän tästä voi oikeasti olla tykkäämättä!
1990-luvun puolivälissä Helsingissä perustettu yhtye on kulkenut sample-pohjaisesta downtemposta kohti vallatonta sekoitusta breakbeatia, surf-kitaroita, lattarirytmejä ja psykedeelistä poppia. Alun perin Pepen perustivat DJ Slow alias Vellu Maurola yhdessä JA-Jazzin alias Tomi Paajasen kanssa. Vuonna 1995 James Spectrum alias Jari Salo liittyi ryhmään. Maurola erosi kokoonpanosta vuonna 2001. JA-Jazz ei ole ollut aktiivisena jäsenenä vuodesta 2008. Multi-instrumentalisti Paul Malmströmistä tuli yhtyeen virallinen jäsen samana vuonna.
Linkki:
pepedeluxe.com
(Päivitetty 17.2.2012)