Julkaistu: 16.09.2014
Arvostelija: Mika Roth
Omakustanne
Revengine on koko olemassaolonsa ajan luottanut omiin voimiinsa, eikä pulaa asenteesta ole ollut, kuten reilun viiden vuoden takaisessa haastattelussakin jo kävi selväksi. Niinpä ei ole suurikaan yllätys, että myös tuore albumi on tehty hartiapankin voimin. Lapualaiset rockgrungemetallistit eivät näin laske kolmen vuoden takaista The Absence -kiekkoa pitkäsoitoksi, joten tuore levy on samalla bändin debyyttialbumi.
Aiempiin tuotoksiin verrattuna yhtye on oikonut jonkin verran mutkia ja karsinut rönsyjä, joten kymmenen siivun mittainen Why Follow Road So Narrow soi karusti, tilavasti ja isosti. Samalla kvartetti on kutistunut jälleen trioksi, joten kitaristi-vokalisti Antti Jokiranta saa vastaisuudessa pitää estradeilla kiirusta, jotta kappaleiden kaikki nyanssit saadaan toistettua myös live-tilanteessa. Mitään suoria päänräjäyttäjiä raidoista ei nouse välittömästi esiin, mutta vahva kokonaisuus lähtee hiljalleen tekemään myyräntyötään. Tarttumapintaa löytyy jatkuvasti enemmän, eikä aikaakaan kun ensimmäisiä palasia hyräilee jo mukana. Herrain tummasävyistä rockmetallia olisi takavuosina kuvattu hanakasti alternativeksi, eikä grungekaan ole musiikista kaukana, mutta suoria vaikutteita siitä on enää vaikea kaivaa.
Kokonaisuus ja bändin oma soundi ovat vahvoja, mutta levylle valikoitunut kappalemateriaali jää kaipaamaan pientä rikastusta. Lisäksi trion temppupussi tuntuu nopeasti tyhjenevän, joten biiseissä joudutaan turvautumaan samoihin maneereihin ja kuvioihin, mikä ei tee kokonaisuudelle hyvää. Kenties studioon olisi sittenkin kannattanut pestata ulkopuolinen tuottaja, koska kaiken itse tehdessä se aina tarpeellinen syvyysnäkö omaan materiaaliin saattaa kadota. Väitän että orkesterilla olisi paljon enemmänkin annettavaa, kunhan vain löydettäisiin ne optimaaliset keinot.
Hevijyrän, leijailevan grungen ja kepeämmin askeltavan rockin luoman menevän keitoksen parissa pauhaava kokoonpano Etelä-Pohjanmaalta.
Linkki:
revengineband.com
(Päivitetty 21.1.2021)