Moiré: Shelter

Ninja Tune

Moiré on kuvio joka syntyy kahdesta muusta kuviosta ja joka on erittäin sopiva nimi tämän tyylikkäästi pakatun albumin luojalle. Jo ensimmäisen kuuntelukerran jälkeen tiesin, että olen rakastunut, ja jokaisella kierroksella Shelter on sitonut minut entistä tiukemmin kiinni itseensä. Yritän seuraavaksi selittää mistä tässä kaikessa on kyse, vaikka haaste tuntuu vaikealta.

Moiré on lontoolainen elektronisen musiikin saralla toimiva muusikko/tuottaja, joka on nimellään julkaissut jo aiemmin pari EP:tä. Noilta pikkukiekoilta keskieurooppalaiset DJ:t ovat löytäneet joitain helmiä tanssilattioilleen, mutta ensimmäisellä pitkäsoitollaan Moiré latoo palikat jälleen uuteen järjestykseen. Minimalistinen elektro rakentuu rytmeistä ja niiden pinnoille ripoteltavista palasista, jotka muodostavat yhdessä uusia kuvioita – kuten bändin nimikin jo antaa ymmärtää. Rumpujen äänet, bassolinjat ja pilkotut, väännetyt sekä käännetyt vokaalit luovatkin tuokiokuvia, joiden ääressä viihtyy.

Moirén tapauksessa klisheinen ”tärkeintä ei ole määränpää vaan matka” toteutuukin alleviivatusti, sillä kappaleiden hiljalleen syntyvien pienoismaailmoiden parissa viihtyisi poikkeuksetta huomattavasti pidempäänkin, mutta Shelterin raidat kestävät keskimäärin vain viisi minuuttia. Moirén musiikkia on kutsuttu älykkääksi elektroksi, mutta Shelterin tapauksessa äly ei ole kylmää logiikkaa, sillä synteettisistä osasistaan huolimatta raidat groovaavat ja sykkivät vahvaa elämää. Onko tämä täydellistä elektroa replikanteille, jotka eivät muista olevansa koneita? Kenties.