Dragonforce: Maximum Overload

Ear

Hypernopean power metalin lippulaiva seilaa jo kuudetta kertaa siellä, minne monet eivät uskalla – tai edes halua – mennä. Yhtyeen itsensä mukaan Maximum Overload kuvaa nimellään yhteiskuntamme nykyistä tilannetta, jossa tietoa on saatavilla joka paikassa typerryttävät määrät, mutta nimi on myös osuva lontoolaisten metallille, jossa normaaliin kappalemittaan on saatu puristettua huikeat määrät asioita.

Maximum Overload on pääasiassa kitaristi Sam Totman ja basisti Frédéric Leclercqin kirjoittama paketti, sillä jostain syystä toinen kitaristi Herman Li ei ole tällä kertaa osallistunut ainoankaan raidan säveltämiseen tai sanoittamiseen. Siirtymä kirjoitusvastuussa heijastuu lopputuloksessa, sillä vaikka kiekko on täynnä melodista ja tuttua power metalia, luodaan se rahdun thrashimmalla otteella kuin aiemmin. Eikä siirtymä uuteen suuntaan ole ainakaan pahasta, sillä pitkästä aikaa lohikäärmevoima pääsee yllättämään kuulijansa ainakin puolittain.

Kertosäkeisiin on ladattu yhä kerrostalojen kokoisia massoja ja kitaratyöskentely on juuri sitä mitä bändin fanit rakastavat ja vihaajat inhoavat. Lisää voimaa kaavaan tuo Triviumin vokalisti/kitaristi Matt Heafy, joka antaa vetoapua kummallakin saralla kolmella raidalla. On jälleen jyrkästi makuasia pitääkö näistä päivityksistä, minulle ne toimivat, mutta monet bändin alkuaikojen fanit saattavat hieman vieroksua niitä. Lisäksi kappaleiden mitat ovat selvästi lyhenemään päin, vaikka puolet raidoista ylittää yhä viiden minuutin rajan.

Dragonforce sai paljon kuraa niskaansa uransa alkupuolella GuitarHeron ja keikoilla käytettyjen trampoliinien johdosta. Vaikka moni ”tosimetallisti” käänsi noina vuosina ryhmälle selkänsä, on lontoolaisille nostettava jälleen kerran hattua. Maximum Overload on selvästi tekijöidensä lapsi ja helposti tunnistettava pala hypernopeaa metallia. Biisien tasalaatuisuus ei tosin päätä huimaa, mutta jopa DF-filtterin läpi mankeloitu Johnny Cashin Ring of Fire on kuunneltavissa.