Julkaistu: 28.08.2014
Arvostelija: Mika Roth
Rapu
Mitäs tämä nyt on, modernia pop-folkkia elektronisin vehkein soitettuna, jenkkimeiningillä sekä berliiniläisillä soundeilla varustettuna? Hmm, saate tarjoaa avainsanoiksi jotain kraut-, post- ja space-yhdisteisiä vaihtoehtoja, eli ei sieltäkään oikein apua saa. Yritetään pilkkoa levyä hieman pienempiin palasiin, josko niin löytyisi vastaus…
Ensimmäiset kuusi ja puoli minuuttia ovat ehdottomasti levyn viihdyttävimmät, eli kärkeen on osattu valikoida ne juuri oikeat raidat. 2012 soi kuin modernilla brittipopilla lantrattu Berliini-kauden Bowie, muistaen hokea riittävän usein ”station to station”. Juu, on se hyvä levy, ei siinä mitään. Biisinipun ilmeisin hitti on kuitenkin toisena soiva Living for the Likes of You, jonka kertsiä ja koukkuja on turha vastustaa. Ainakin yksi hittikynä löytyy tekijöiden taskusta ja sitä osataan myös käyttää, mistä isot pinnat ryhmälle. Tämän jälkeen paatista tippuvat tehot ja vauhdin laantuessa myös kiinnostus tahtoo lipsua toisiin asioihin. Etenkin a-puolen päättävä Everyday Angel vaikuttaa päätyneen täysin väärälle levylle, tai vähintäänkin väärälle sovittajalle.
Vinyylihenkistä ajatusmaailmaa heijastaen albumin ”b-puoli” potkaistaan käyntiin menevämmin… tai no, ainakin hiukan menevämmin. Dream #3 etsii jälleen onnea Amerikan banjoisilta aroilta, mutta käteen ei jää kuin pari pensaspalloa ja muisto menneistä ajoista. Night Flyer pyrkii kääntämään tilanteen päälaelleen heittämällä kehään motorikmaisen naksutuksen ja temppu toimii, vaikka kuviot ja säännöt rikotaan – tai ehkä juuri sen takia. Tällaisen rohkean viskelyn ja rynnistelyn keskellä bändi muuttaa lyijyn kullaksi ja väljähtyneen oluen tuliseksi viskiksi, joten lisääkin saisi tarjoilla.
Polar Motor ei olisi kuitenkaan Polar Motor, ellei luvassa olisi jälleen uutta äkkikäännöstä: All I Want is Everything hidastaa tanssiaskeleita ja orkesterin tumma laahaus soi nickcavemaisen kolkosti. Idea on erinomainen mutta jotenkin tuntuu kuin kulmissa olisi turhaa puristusta, mikä tekee kipeää väärällä tavalla. Ankkuriosuudella vaihdelaatikosta löytyy enää hitaampaa välitystä, eikä Crazy Without You nouse liitoon vaikka kuinkakaikua lisätään. Se saattoi toimia Lennonilla mutta ei nyt.
Kaikkea on tarjolla, mutta mitä tästä kaikesta pitäisi ymmärtää ja sanoa? Polar Motor on monissa eri liemissä keitettyjen tekijöiden summa, enkä voi olla huomaamatta kaikuja niistä toisista projekteista. Bändi on kuitenkin samaan aikaan myös totaalisesti oma ilmiönsä, vaikkakin kovin hajanainen sellainen.