Polarin sieppari: Let´s Euse!

Vattola

Karkkilan tuorein lahja suomirockin kentille, nostalgisella silmällä asioita ruotivan mutta virkeästi sävyjä punkista skan kautta menevään rockiin tarjoilevan Polarin siepparin viime vuoden lopulla julkaistu neljän biisin Kukoista, kristitty mies esitteli jo sekä vaihtelevat sävyt että nykypäivän kotkotuksiin ironisesti suhtautuvan ja vanhojen aikojen fiiliksiä lämpimästi muistelevan tarinallisen annin. Nyt yhtye laventaa pitkäsoittokantaan eikä taso horju oikeastaan lainkaan.

Ensimmäisenä biisillisen henkilökuvan saa Soundin päätoimittaja Mikko Meriläinen punaisine pillifarkkuineen, bändin rokatessa itseään mieluummin Suosikin kanteen. Kaasu pohjassa Toijalassa vaihtaa haikeampaan sävyyn, mollimelankoliastaan huolimatta aika kepeällä otteella. Murean kipakka Sokka irti on suunnattu Jare Tiihoselle eli Cheekille sekä Wiskarin Artulle, nykymedian sisällöt eivät taida riemastuttaa Sieppareita. Niinpä Lottovoitto ei olekaan syntyä Suomeen vaan syntyä sekaisin. Hilpeästä punkin räimeestä tulee mieleen monen muun ohessa Suomen oma Ramones eli Ne Luumäet. Pikkujuottolan tunnelmaa nostalgisoiva Aika pysähtyy on sulavan rennolla otteellaan nelikon avainbiisejä myös pitkäsoittomitassa.

Ärhäkän säröinen Tarkastaja Salo tuo hieman tylympää vaihdetta pakettiin kun taas letkeä ska-renkutus Hipit on levyn hilpein hetki. Takkutukka-meininki ei sekään iske Siepparien maailmankuvaan. Kritiikki annetaan silti mieluummin pilke silmäkulmassa kettuillen kuin naama irveessä vittuillen. Vaikka maailmassa moni asia varmasti olikin paremmin siinä aikakaudessa jota Polarin sieppari eniten arvostaa, silti Kaikki muuttuu, minkä yhtye onneksi itsekin myös biisin muodossa sisäistää. Pelle Miljoonan vahvistama Pioneeri maalaa kuvaa vasemmisto-aktiiveista, Kena ja Jamppu taistelevat ainoina alueensa punkkareina diinareita vastaan. Myös se "pakollinen" naiselle omistettu rakkauslaulu Johanna välttää kaiken liiallisen siirapin ja katkeruuden. Polarin siepparin nostalgiassa on mukana lämpö eikä asioita ainakaan näiden kappaleiden valossa ole jäänyt käsittelemättä. Kaunis mollislovari Talo toimii unisine urkuineen mainiosti levyn rauhoittavana päätöksenä. Hienoa duunia alusta loppuun!