Juju: Julius Kivi on hullu

Playground

Jujulla on r�piss��n aina ollut se hyv� puoli ett� mies osaa ilmaista kantaaottavia n�kemyksi��n helposti l�hestytt�v�ll� tavalla. Lis�ksi Juju on onnistunut luomaan mm. Huuda -hitin kaltaisia koukuttajia. Parhaimmillaan herra on kun pit�� vaivattoman, leppoisan ja rennon otteen sanallisessa annissaan. Jo vuoden 2011 kakkosalbumilla musiikissa yhdistyi niin r�p, reggae kuin elekroniset mausteet ja samoilla s�vyill� edet��n my�s nelosalbumilla Julius Kivi on hullu. Albumikokonaisuuksia on ymm�rt��kseni vaivannut pieni ep�tasaisuus eik� ihan yhdest� muotista menn� my�sk��n uutukaisella.

Yhdeks�n kappaleen tiiviin albumin alkupuolen kolean s�hk�inen biitti ja hiukan ummehtunut y�kerho-tunnelma ei miellyt�, mutta kappalemateriaalissa on siit�kin huolimatta kohtuullisen toimiva imu. Illuusion �isen koleuden tuoman tunkkaisuuden pelastaa laulussa kaikaava positiivinen suoruus. My�s stemmat toimivat kivasti tuomalla sit� pient� ekstraa. Dub-kaikuinen N�hnyt jatkaa laskuhumalaisella otteella, vaikkakin rennon sulavasti niin enemm�n loppulaskuna kuin levyyn koukuttavana sis��nheitt�j�n�. Biisiss� ei sin�ns� ole pient� paikallaan py�rimist� lukuun ottamatta sen suurempaa vikaa, mutta sen sijainti on hiukan outo. Viel� kun hiukan ilmavampi ja koukukkaampi mutta yht� lailla �isen jumittava Nauramaan ei sek��n varsinaisesti "potkaise" niin Juju on tehnyt albumistaan kohtuullisen haastavan paketin.

Puhekuplilla kolmen joukkoihin takakannessa jaettu biisimateriaali jatkaa kuitenkin pidemm�n p��lle paremmin. Kasari-dance-synasoundeilla humiseva Tuskaa on toki melankoliassaan yht� lailla laiska ja ilmeelt��n hiukan lattea, mutta samalla my�s mukavan intiimi - mik� soundipalikan vastapainona toimii yll�tt�v�n hyvin. Sinkkuna kuultu Onnelliseksi jatkaa samaa s�hk�rumpu-l�psyttely�, mutta on haikeasti kaartavalla kerrollaan kielt�m�tt� levyn hittej�. Biisi voisi niin helposti k��nty� �ll�ksi tai menn� siirappisesti yli, mutta Juju onnistuu pit�m��n eleett�myydell��n touhun positiivisen puolella. Ska-nytkiv� On se kumma potkaisee sitten viimein sen energiankin mukaan pakettiin. Balkan-kuoroa ja kaikkea... Silti siit� samasta melankoliasta ja tummasta harsosta pidet��n hienosti kiinni. Levyn avainraitoja.

Mies/nais-duettona avautuva Aurinko on se positiivisin hyv�n mielen "slovari", vaikka vauhtia onkin v�hint��n yht� paljon kuin muilla raidoilla. Samaa hyv�� mielt� ja sit� meik�l�isen korvan hurmaavaa leppoisuutta on my�s yhdeksi eturivin biisiksi nousevalla Hullulla sek� oivallisella riisutun autereisella p��t�sraidalla Loppuun asti. Loppua kohden levyn alun haasteellisuus vaihtuu onnistuneen suorituksen euforiaan. Julius Kivi on hullu on hyv� kokonaisuus.