Broken Twin: May

Anti

Tanskalaisen laulaja-lauluntekijän Majke Voss Rommen sooloyhtye Broken Twin tarjoilee kevääseen komeasti väräjävän pianovetoisen albumin. Riisuttu ja yksinkertainen, toukokuun uudesti syntyvän luonnon teemaan sopivasti toiveikas ja hymyävän seesteinen levy ulottuu pienieleisyydestään huolimatta mukavan syvälle multaan. Pianon hipsuttelevan askeleen ohella levyllä soi pienimuotoiset näppäilymausteet, mutta keskiössä on kuitenkin ajattomasti haikeileva laulu. Ilmavan kiireetön ilme korostaa pientä toiveikasta hymyä joka kappaleita leimaa. Parhaimmillaan Voss Romme onnistuu pysäyttämään kuulijan hauraan kuuloisen mutta komeasti ulottuvan musiikkinsa äärelle.

Broken Twinin kompastuskivi on se sama laahaavuus joka alleviivaa Mayn rehellistä eleettömyyttä - entä jos seesteinen tassuttelu ei onnistukaan pysäyttämään? Onneksi Mayllä otteita on hiottu sen verran tarkkaan että tunteessa pysyy valtaosilta toimivasti mukana, soiton punainen lanka onnistuu pitämään kohtuullisen hyvin otteessaan. Toki ilman keskittynyttä kuuntelua May saattaa etääntyä enemmän taustatapetiksi, mutta etenkin muutamien kappaleiden kohdalla sen kuvioita kääntyy takaisin katsomaan vaikka välillä katse harhailisikin. Kitaranäppäilystä pianolla hieman jykevämmäksi kasvava heleän kaunis Glimpse Of A Time, enemmän surullisesti kaartava Roam, vaivihkaisesti askel askeleelta kasvava Soon After This, hengästyttävän intensiivinen, jousilla koristeltu In Dreams sekä kauniin uneliaasti humiseva päätösraita No Darkness ovat ne jotka eniten koukuttavat. May on kieltämättä komea, muttei kuitenkaan saa niskakarvoja nousemaan.