Frankin Parantola: Frankin Parantola

Secret Entertainment

Frankin Parantola on seinäjokelainen bändi, jonka jäsenistöltä löytyy historiaa mm. sellaisista yhtyeistä kuin Stigma, Kuolleet Intiaanit ja Joo Joo Miehet. Nykyisessä kokoonpanossaan orkesteri on toiminut aina syksystä 2010 saakka, ja merkittävä osa esikoisalbumin materiaalista on kirjoitettu juuri noihin vuosikymmen vaihteen aikoihin. Tarina ei kerro miksi pitkäsoiton julkaisuun on kulunut näin pitkä aika, mutta viisi vuotta ei onneksi ole päässyt pahemmin nakertamaan juurevaa ja rahdun progehtavaa rock-soundia, joka kallistuu vastustamattomasti 70-luvun orgaanisen suomirockin suuntaa. Mukana on kuitenkin myös sen verran modernia makua, että lopputulos nousee aivan omanlaisekseen kurotukseksi – kuten tekijöiltä voikin odottaa.

Biisien keskipituus painuu lähemmäs viittä minuuttia, kun yhtye käsittelee lähtemisen ja jäämisen tematiikkaa, melankolisesta kulmasta tarkasteltuna tietysti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita välttämättä sitä, että itse musiikki olisi raskassoutuista, mistä mainio esimerkki on vinhasti eteenpäin rullaava Valokuva, jonka tunnelma on samanaikaisesti tumma ja kiihkeä. Pohjalainen peruspessimismi pääseekin puskemaan rumimmin pintaan vain joillain kappaleilla, mutta näitä tyylillisiä kolahduksia turhaan paatokseen tasoittavat onnistumiset, kuten Toivomuslähde ja Määränpää jotka kumpainenkin venyttävät yhtyeen ilmaisua hieman toisin tavoin.

Debyytin tyhjennettyä aiemman biisipajatson sopii toivoa, että tuoreemmilla kipaleillaan Frankin Parantola olisi löytänyt omemman soundin ja tyylin. Esikoisessa on lopulta niin paljon hyvää, että toivon sydämestäni hoitoprosessin jatkuvan parantolan kolkoilla käytävillä.