Lodger: Low Blue Flame

Omakustanne

Melankolia lepää suomalaisessa sielunmaisemassa syvällä, eikä sitä voine kuluttaa mikään pois. Kun tähän alakuloisuuteen tuodaan sylikaupalla raskasmielisyyttä vielä rajojemme ulkopuolelta, saattaa taival käydä turhan raskaaksi satunnaiselle musiikinkuuntelijalle. Asiaa auttaisi vino ja musta huumori, josta Lodger on aiemmin tullut tutuksi, mutta nyt tuota virnettä on turha etsiä.

Lodger aloitti oman mollijulistuksensa jo kymmenen vuotta sitten ilmestyneellä Hi-Fi High Lights Down Low -pitkäsoitolla, jota seurasi neljän seuraavan vuoden aikana kolme uutta albumia. Tässä jatkumossa Low Blue Flame on edeltäjiään tuimempi ja riisutumpi, kun kappaleiden rakenteet ja elementit on karsittu niin paljaiksi, että jokaisella osalla on taatusti tarkoituksensa.

Äärimmilleen kiristetty tilanne on saanut bändin hieman haparoimaan, mutta kyllä niitä onnistumisiakin saadaan sentään kokea. Avausraita All In This World ja hiukan myöhemmin soiva Smoking For Jesus hyytävät raamatullisilla kuvastoillaan ja pehmeästi raastavalla äänimaisemalla, joka tekisi kunniaa vaikka Mark Everettille ja Leonard Cohenille. Mitalin rintaan (tai seppeleen haudalle) ansaitsee myös pieni mutta isommin kumiseva Silent Friend, jonka edestakaisessa liikkeessä on jotain lohduttavaa.

Synkkyys on vaarallinen laji, sillä siinä tulee helposti piehtaroitua liikaa jolloin suunta voi kadota. En tiedä kuinka monta kiveä Lodgerin kengissä hiertää, mutta tasaisin väliajoin kivet näyttävät saavuttavan ihanteellisen suhteen toisiinsa. Ehkä se aurinko voisi sittenkin vielä paistaa… ääh, ei tietenkään.