Julkaistu: 04.03.2014
Arvostelija: Mika Roth
Dragonheart
Italialaiset ovat tunnettuja draamannälästään ja tyylitajustaan, mutta kun nämä tekijät yhdistetään musiikkiin, on menestys usein huomattavasti vaatimattomampaa. Milanolainen Macbeth on takonut goottimetalliaan pian kahden täyden vuosikymmenen ajan, mutta murtautuminen genren suurten nimien joukkoon on antanut odottaa itseään. Vuonna 2009 yhtye joutui vetäytymään tauolle ”henkilökohtaisten ongelmien” johdosta, joten tuore Neo-Gothic Propaganda, joka katkaisee pitkäksi venähtäneen hiljaisuuden, on ryhmälle erittäin tärkeä virstanpylväs.
Macbethin metallissa koskettimet kuuluvat halki kiekon taustalla vaikka koko ryhmässä ei ole tällä hetkellä kiipparia. Kuningassoittimen pitäisikin olla kitara, kun riveistä löytyy kuusikielisen taitajia kaksin kappalein, mutta vallit ja riffit jäävät suhteellisen kevyiksi. Tuplabasariakin tarjotaan satunnaisesti, mutta rankkuuden tasolla Macbeth ei yllä edes Nightwishin tasolle jostain Theaters des Vampiresista tai Paradise Lostista nyt puhumattakaan. Rosoa on kyllä hierottu soundeihin mutta raskaus on lähinnä ohutta pinnoitetta radiokelpoisten biisien kulmissa.
Mies- ja naisvokalistin vuorottelu toimii ja mainiosti yhteensopivat äänet antavat biiseille voimaa. Ikävä kyllä tässä ei ole mitään mikä erottaisi Macbethin tuhannesta muusta yrittäjästä. Pelkkä ”ihan hyvä” kun ei ole riittänyt enää pitkään, pitkään aikaan tässä(kään) genressä.
Italialainen kohtalokasta goottimetallia soittava bändi.
Linkki:
macbeth.it
(Päivitetty 4.3.2014)