Descend: Wither

Inverse

Ruotsalainen Descend ��nitti seuraajan vuoden 2011 debyytilleen jo loppukes�st� 2012, mutta otti lopulta puolitoista vuotta ennen kuin kiekko saatiin pihalle. Osa viivytyksest� johtui takuulla siit�, ett� levy-yhti� on vaihtunut b�ndin taustalla, mutta ryhm�n progressiivinen death ei ole ik��ntynyt tippaakaan odotuksen aikana.

Descendin k�siss� kappaleet ovat venym��n p�in ja vain albumin kaksi keskimm�ist� raitaa j��v�t alle kuusiminuuttisiksi. Kun n�ist� pienokaisista nimibiisi Wither toimii viel� l�hinn� introna kahdeksanminuuttiselle Diabolicille, on pitk�soitto naulattu kasaan vain muutamasta lankusta. Onneksi nuo m�hk�leet kest�v�t albumimitan painon ja kuuntelukertojen my�t� ruotsalaisten taiturimainen sovitusty� vain nostaa kiekon pisteit�. Vokalisti Nima Farhadian L. k�risee ja murisee kuten pit��kin, mutta miehen ilmaisuun j�� kaipaamaan sit� viimeist� potkua, sit� viimeist� puristusta joka toisi lis�� syvyytt� niin alarekisteriin kuin harvoihin karjahduksiin.

Yhtyeen vahvinta kentt�� on melodisuuden yhdist�minen suoraan runttaukseen, kuten toisena soiva The Rancorous Paradigm. Ensimm�isill� soittokerroilla kappale vaikuttaa l�hinn� kahden eri raidan ep�onniselta yhteent�rm�ykselt�, mutta t�m� pieni mestariteos paljastaa hiljalleen todellisen luonteensa kasvaen lopulta tuiki t�rke�ksi palaseksi. Raikas askel laatikosta ulos on my�s From Grace to Grave -siivun opethmainen akustinen v�liosa, joka varioi kappaleen teemoja ja toimii siltana loppuun.

Descend osaa asiansa ja tiet�� mit� haluaa, mutta b�ndin oma ��ni j�� viel� teknisesti upean toteutuksen ja muilta omaksuttujen palasten taakse. Kuinka m��ritell� itsens� niin, ett� vertailut muihin p��ttyv�t ja muiden vertaaminen omaan b�ndiin alkaa? Siin� kysymys jota lukemattomat tahot pohtivat, eik� Descend ole ainakaan viel� l�yt�nyt siihen pit�v�� vastausta.