Julkaistu: 14.01.2014
Arvostelija: Mika Roth
Omakustanne
My Shameful käynnistyi duo-muotoisena projektina vuonna 1999 ja yhtye julkaisi uuden vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen aikana neljä pitkäsoitollista doomia, jonka eteen sopi parhaiten funeral -sana. Etenkin vuonna 2004 ilmestynyt …of Dust sai lyötyä lapionsa mehevästi hautuumaan multiin ja kaikki vaikutti kulkevan parempaan suuntaan, vaikka yhtye oli kaventunut noihin aikoihin yhden miehen projektiksi. Syystä tai toisesta ryhmä ei kuitenkaan saanut puristettua itsestään ulos täysipainoista kiekkoa ja vuonna 2008 päivänvalon nähnyt Descend oli jopa pienoinen pettymys. Tuon jälkeen My Shamefulista ei olekaan sitten kuultu mitään kunnes nyt, kun Penance päättää päälle viisivuotisen hiljaisuuden.
Yhtye on kaventunut uudella vuosikymmenellä duoksi ja kuinka ollakaan bändin doom on taas hieman deathin makuista. Ei siis mitään uutta auringon alla, mutta My Shameful kuulostaa jälleen vahvalta, mikä on jo sinällään hieno ja kaivattu muutos. Soundillisesti uutukainen ei juuri eroa edeltäjistään, mutta äänimaiseman kirkkaus ja avaruus saavat elementit erottumaan paremmin ja näin ne harvat lihakoukut uppoavat paremmin. Uutta suuntaa edustavat ambientmaiset tunnelmapalat jotka avaavat, päättävät ja jakavat kiekon kahteen kolmen ”oikean biisin” lohkoon. Toinen kysymys onkin sitten, kuinka tarpeellisia tällaiset suhinat lopulta ovat. Ne toimivat toki marginaaleina ja jakajina, mutta esimerkiksi kiekon päättämiseen olisi riittänyt alle neljäminuuttinenkin tunnelmointi, kun äänten tiheydessä ei kuitenkaan saavuteta mitään Avaruusseikkailu: 2001 –sfäärejä.
Ei tässä hautakiveä uudelleen keksitä, mutta My Shameful on saanut pakettinsa jälleen kasaan ja potentiaalikin on taas täyttymässä. Toivottavasti yhtye löytää taas jostain vahvistuksia riveihinsä ja sitä myötä lisää sävyjä ilmaisuunsa.
Alkujaan kotimaista hautajais-doomia, vaikka yhtye onkin viimeisellä pitkäsoitollaan kasvanut suomalais-saksalaiseksi nelikoksi.
Linkki:
myshameful.com
(Päivitetty 14.1.2014)