Shine 2009: Our Nation

Expo

Jos Shine 2009 ei pääse muulle vuoden 2013-levylistaukselleni, niin ainakin se on kärkikahinoissa ruminta levynkantta valittaessa. Toisaalta tälle kaksikolle jos jollekin makkaraa, mansikkaa, Aalto-maljakkoa, sisua ja muita perisuomalaisia symboleita vierekkäin latovaa kantta voi suositella, sillä edes pieni pilkahdus huumorintajusta tekee elektroduolle pelkästään hyvää. Debyyttilevy ja todistamani keikka tyhjässä Aurajoenrannassa ovat antaneet yhtyeestä tasapaksun ja vakavan kuvan.

Our Nation on myös musiikillisesti hassuttelevampi ja iloinen yllätys. Sävellykset eivät esittele valtavia harppauksia ensilevyyn tai Mikko Pykärin toisen tunnetun orkesterin, Reginan, musiikkiin tutustuneille. Sen sijaan soundimaailma ja erilaiset sovitukselliset kikat, jotka ovat Shine 2009:n tapauksessa tärkeysjärjestyksessä sävellysten kanssa vähintään samalla viivalla, ovat nyt jopa lämpöisen tuntuisia. Etenkin eläväiset taustalaulut ja -hyminät sekä funkit bassokuviot toimivat jopa ihan oikeiden ihmisten bileissä eivätkä pelkästään rahvailta kielletyissä muotiliikkeissä.

Perimmäinen ongelma on silti pysynyt samana: laulaja Sami Suovan rinnalla Julian Casablancaskin kuulostaisi tuoreelta lottovoittajalta. Mielenkiinto pysyy helposti yllä koko albumin alkupuolen ajan. Kun joka kappaleessa on omat tehokkaat koukkunsa, alakuloinen laulu kulkee huomaamatta siinä rinnalla. Vastustamattomasti keinuvista kitaroistaan huolimatta These Girls alkaa jo tökkiä hieman, sillä äänensävyn perusteella kertoja on kyllästynyt maailmaa pyörittäviin naisiin, vaikka se tuskin on tarkoitus. Vielä kauempana oletetusta tavoitteestaan on löperö Suomen Sydän, joka tuskin tulee soimaan kohdekaupunkinsa tunnarina missään tilanteessa.

Shine 2009:n musiikissa muutos hyvin kulkevasta laiskasti laahaavaan ei ole helposti havaittava, sillä sen groovaavuus on paljolti kiinni soundivalintojen täydellisestä onnistumisesta. Minulle Suovan laulutapa on liian suuri kynnys ylitettäväksi yhden levyn mitassa. Sääli, sillä muuten Our Nation kuulostaa parhaimmillaan hunajaiselta.