Ruger Hauer: Ukraina

Monsp

Vastikään yhtyeen joutsenlauluksi jääneen Joko Sinä Tulet Tänne Alas Tai Minä Nousen Sinne -albumin julkaisseen Paavoharjun kyky yhdistellä avantgardistista, kollaasimaista äänitaidetta Paperi T:n kirjalliseen ja nihilistisen kalmanhajuiseen puhelauluun, osoitti että hiphopin operointikenttä voi ulottua myös ennen samoamattomille korpimaille ja tuottaa samalla erinomaisen lopputuloksen. Paavoharjun mentyä albumitematiikkaansa mukaillen manansa maille, oli erityisen positiivinen yllätys havaita Paperi T:n Pyhimys-Tommishock-kollegiaalinsa kanssa Ruger Hauerina, uskaltautuvan samankaltaisen abstraktin alitajunnan poluille tuoreella Ukrainallaan.

Katsontakannasta riippuen, joko yhden temaattisen kokonaisuuden, tai sinänsä erillisten, mutta lähestymistavaltaan samankaltaisten kappaleiden joukko muodostaa pessimistisiä ja dystooppisia näkyjä. Näissä näyissä risteilevät kuvat ihmislajista ympäristönsä raiskaajana, narsistiseen eskapismiin moninaisin keinoin pakenevana passiivina, nihilistisenä oman edun tavoittelijana, lopullisen syrjäytymisensä hyväksyneenä räsynukkena tai ”randilaisen” moraalikäsityksen ohjenuorakseen ottaneena, muista välinpitämättömänä selviytyjänä.

Tekstien muotorakenteessa kolmikko ristisiittää kaunokirjallis-yhteiskuntafilosofista eetostaan voimasanojen kyllästämään katukieleen, tekee intertekstuaalisia viittauksia ja osaa silti pukea sanomansa genrelleen kuuliaisesti, mutta sen samanaikaisesti haastaen. Paikon, mutta vain paikon, flow:n ja intonaatiotavan uskollisuus kunkin artistin karakteristiikalle häiritsee, etenkin, kun mahdollisuuksia tämänkaltaisessa teoskokonaisuudessa olisi saattanut olla hieman irrottautuakin totutusta, mutta kaiken kaikkiaan homma toimii moitteetta.

Taustoituksen maisemallisessa esillepanossa on myös onnistuttu erinomaisesti. Tunnelma on häiritsevä, paikon epämiellyttäväkin ja usein jotenkin uhkaava. Mieleen piirtyy romahtaneen autoritäärisen teollisuusideaalin ilmentymä, jossa häly, kohina ja kolina kohtaavat polyrytmiikan, käänteiset äänet ja tunnelmallisella dynamiikalla leikittelyn. Kuvitteellinen aikakausi, joka yhdessä lyriikoiden kanssa muodostaa allegorisen kokonaisuuden, yhden pessimistisen, mutta potentiaalisen vision siitä, mihin olemme matkalla.

Jos hiphoppia on mahdollista taivuttaa käsitteellisesti, tai geneettisesti sisältököyhään termiin ”kokeellinen”, on se Ukrainan kohdalla mahdollista mitä suurimmassa määrin. Tässä levy, joka on kotimaisen hiphopin vuoden valioita.