Ritual Smoker: Not to Dominate, but to Serve

Around Your Neck

Ei savua ilman tulta, eikä rockia ilman kraut-etuliitettä, ei ainakaan Ritual Smokerin maailmassa. Nimestään huolimatta rituaalipolttelijat eivät siis ole mikään pilvinen stoner-ryhmä vaan kirkkaiden taivaiden alla rockiaan junnaava ryhmä, jonka esikuvat löytynevät 70-luvun saksalaisista mestarijumittajista.

Esikoispitkältä ei löydy kuin kuusi raitaa, mutta vain kaksi noista jää alle viiden minuutin mittaisiksi vetäisyiksi, joten pituutensa puolesta Not to Dominate, but to Serve täyttää kevyesti albumin mitat. Itse materiaaliin tutustuminen ja etenkin syvempi uppoutuminen ottaa kuitenkin aikaa ja vaivaa, sillä Ritual Smokerin maailma ei aukene tuosta vain tiskauksen taustalla soidessa. Suosittelenkin yhtyeen tavoin kuulokkeiden käyttöä ja asianmukaista keskittymistä, joka palkitsee jo parin kuuntelukerran jälkeen kärsivällisen kraut-rock diggarin.

Toistoon ja harvojen rakennuspalikoiden variointiin perustuva musiikki on siitä herkkää, että riittämätön toisto ei toimi, kun taas liiallinen kertaus tappaa. Ritual Smoker osuu esikoispitkällään hämmästyttävän hyvällä prosentilla noiden pisteiden väliin, sillä ainoastaan avauksena kuultava Light a Torch venyy kantopisteensä yli ja vain Wars jää sulkeutumatta aivan täysin, jättäen kuulijalle poikkeuksellisen vahvan janon.

Mikä nostaa Ritual Smokerin osakkeita huomattavasti on se tosiasia, että yhtye on vastannut itse kiekkonsa äänityksestä ja tuotannosta. Onkin suorastaan uskomatonta, kuinka kypsän, vahvan ja iättömän soundin bändi on osannut muovata itsekseen, etenkin kun otetaan huomioon että kyseessä on debyyttialbumi. En väitä että Not to Dominate, but to Serve olisi täydellinen, mutta se on melkoinen avaus yhtyeeltä, joka yllätti allekirjoittaneen totaalisesti.