Julkaistu: 08.11.2013
Arvostelija: Mika Roth
Omakustanne
Muusikko-taiteilija Lauri Wuolion Kumea Sound on nimensä mittainen projekti, rakentuuhan levy kumeasti soivan kupolan ympärille. Wuolio on ollut muutaman vuoden ajan yksi Helsingin aktiivisimpia katusoittajia, mikä kuuluu musiikillisena rohkeutena ja vaikutti takuulla siihen, että levylle järjestyi myös yhteisörahoitus.
Kumea Soundin itsensä mukaan nimetty pitkäsoitto koostuu yhdestätoista kauniisti eteenpäin soljuvasta raidasta, jotka säteilevät sielun lämpöä ja ikiaikaista voimaa. Wuolion valitsema soitinpaletti koostuu erilaista lyömä- ja kielisoittimista, joiden orgaaniseen verkkoon on ujutettu myös jonkin verran koneistettua taustaääntä. Nuo elektroniset taustat osoittautuvat kuitenkin vain maisemien sävyttäjiksi, sillä tällä albumilla elämä suorastaan pursuaa esiin jokaisesta raosta, rytmistä ja sävelestä.
Lyriikoita ei ole, eikä niitä tarvita, sillä äänet hoitavat kaiken tarvittavan puheen ilman sanojen painolastia. Vierailijoitakin on käynyt studiossa melkoinen joukko, mutta apulaisten osuudet ovat sulautuneet ongelmitta Wuolion soittoon ja mikään ei erotu negatiivisella tavalla albumin äänimaisemasta.
Kuinka sitten kuvata tätä kaikkea sanoin? Siinäpä kysymys johon on vaikea löytää vastausta. Parilla raidalla mieleen nousi kuva Dead Can Dancen kanssa sessioivasta Jackalopesta ja Mike Oldfieldista, mutta eivät tällaiset heitot osu kuin lähelle oikeaa osoitetta. Helpompaa on vain suositella tutustumaan Kumea Soundin antiin ennakkoluulottomalla tavalla.
Muusikko-taitelija Lauri Wuolion musiikillinen projekti, joka liikkuu meditatiivisesta ambientista post-apokalyptiseen elektroon.
Linkki:
kumea.net
(Päivitetty 8.11.2013)