Julkaistu: 04.11.2013
Arvostelija: Mika Roth
Indisciplanarian
Joskus levyn synnyttäminen on niin kivulias ja traumaattinen prosessi, ettei bändi selviä ponnistuksista. Näin tapahtui tanskalaiselle Rising –orkalle, joka menetti Abominorin tekoprosessin myötä kaksi kolmasosaa jäsenistään. Pörisevää stoner/sludge metallia nopeasti paukuttava kiekko toki valmistui, mutta basisti/vokalisti Henrik W. Hald ja rumpali Jacob Johansen eivät tule enää esiintymään jäljelle jääneen kitaristi Jacob Krogholtin kanssa.
Joskus vastoinkäymiset vahvistavat, mutta musiikilliset erimielisyydet ja henkilökohtainen kitka ovat vaikuttaneet negatiivisina voimina Abominoriin, joka kärsii etenkin pahasti epäonnistuneesta soundimaailmasta. Yleensä triot hyötyvät muodostaan juuri studiossa, jossa eri soittimet saadaan erottumaan toisistaan ja soittoon luodaan potkua. Näin ei ole kuitenkaan päässyt käymään nyt, mutta upeita onnistumisia on kaiketi turha odottaa kun puhevälitkin ovat koetuksella.
Ryhmän rosoinen räiske on parhaimmillaan hiukan Motörheadin tuoretta rytkettä muistuttavaa, mutta noita kirkkaita hetkiä on niin kovin, kovin harvassa. Haldin tasaisen möreä vokalisointi syö sanat eikä jaksa iskeä juuri kahta kuuntelukierrosta kauempaa, kitara-raita on kuin hätäisesti liimattu paketin päälle ja rummutkin paukkuvat kuin demolla. Ei näin.
Tanskalainen yhtye soittaa vaikeasti määriteltävää rokkaavaa metallia.
Linkki:
rising.bandcamp.com
(Päivitetty 4.11.2013)