Andersson, Seilonen, Kurenniemi, Donner: S�hk�-shokki-ilta

Ektro

Hienoa kulttuurity�t� tekev�n Ektron toimista uraauurtavan s�hk�- ja tietokonesoitinpioneerin Erkki Kurenniemen julkaiseminen lienee sit� kaikista hienointa. Amos Andersonin taidemuseossa j�rjestetyn S�hk�-shokki-ilta-tapahtuman harjoituksissa 8. 2. 1968 koostettu dokumentti on j�rjestyksess��n jo levy-yhti�n viides Kurenniemi-julkaisu kahden vuoden sis�ll�.

Loppuunmyyty S�hk�-shokki-ilta-tapahtuma oli osa kuvataiteilija ja elokuvaohjaaja Eino Ruutsalon Valo ja liike -n�yttely�, jonka tarkoitus oli �p��st� irti steriilist� museaalisuudesta ja nostaa keski��n kokemuksellisuus�. Ruutsalo oli asettanut esille esimerkiksi s�hk�moottorein varustettuja valokineettisi� maalauksia, liikuteltavia veistoksia ja kokeellisia elokuviaan. Olennaisessa roolissa oli my�s Ruutsalon ja Kurenniemen ��nitaide.

T�p�t�ydess� museossa 9. 2. 1968 kuultiin aluksi Esa Helasvuon Bach-urkumodulaatio, Kurenniemen ja Kari Hakalan elektroninen kappale Saharan uni sek� Kurenniemen ja Henrik Otto Donnerin s�hk�-��ni-kone-improvisaatio, jossa mukana oli my�s s�hk�kannelta soittanut Philip Donner. Kalevi Seilosen, Clas Andersonin ja Kalevi Lappalaisen"konerunojen" j�lkeen ilta huipentui Otto Donnerin Execethis-kitaramodulaatioon ja toiseen Helasvuon Bach-tulkintaan. T�st� varsinaisesta S�hk�-shokki-ilta tapahtumasta ei tiett�v�sti ole olemassa ��nitallennetta, vain muutamia valokuvia.

Ektron S�hk�-shokki-ilta-levy on koostettu kaikulaitteen nauhalle tallentuneista edellisillan harjoituksista, jolloin laitteita vasta testattiin. T�m� ei tietenk��n v�henn� tallenteen dokumentaarista tai kulttuurihistoriallista arvoa. Mikrofonin kiert�minen, kytkent�h�iri�t, takeltelut ja taustalla kuuluva puhe kertovat, ettei kyseess� ole varsinainen teos. Tunnelma on t�st� johtuen ovela, salakuunteleva.

K�sill� oleva tallenne ei ole yksin Kurenniemen show, vaikka h�nen Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitoksella rakentamansa �s�hk�-��ni-koneensa� t�ss� keski�ss� onkin. Anderson ja Seilonen puhelevat testimieless� Kurenniemen ja Donnerin muokatessa ��nt�. Harjoituksissa kuultiin Andersonin ja Seilosen lis�ksi Kurenniemen tuolloista tytt�yst�v��, Meri Vennamoa. (Kolmas varsinaisen S�hk�-shokki-illan runoilija, Kalevi Lappalainen, ei p��ssyt paikalle harjoituksiinkaan.H�nen runonsa kuultiin itse tapahtumassa nauhalta).

S�hk�-shokki-ilta-levy on sen l�ht�kohdista johtuen rikkonainen ja kokeileva, onhan kyse harjoituksista. Hiljaisuutta on paljon, mik� toisaalta korostaa kaiutettuja s�keit� ja testimieless� harrastettua onomatopoetiaa ja kokeellisuutta. ��nitteen kuunteleminen on toisaalta hieman turhauttavaakin, kun lukee kansivihosta Marko Homen selostuksen seuraavan illan musiikkiesityksist�.

T�st�kin huolimatta tallenne on arvokas ja nautittava muutenkin kuin kuriositeettina. Osin se on hyvinkin leikkis�. Osuvimmin S�hk�-shokki-illan kiteytt�v�t Kalevi Seilosen useaan kertaan toistetut s�keet:

Min� olen nyt kone ja puhun. Olen laskenut, ett� sin� kuulet t�m�n. [�] Siis kuuntele. Art power. R, U, N, O, U, S., h�n luettelee, ja jatkaa: Varmasti ei ole hiljaisuutta, varmasti ei ole tyhj��, varmasti ei ole pimeytt�, aivan varmasti on valoa.

(��nitteen luonteen vuoksi en n�e mielekk��ksi jakaa sille tietty� m��r�� t�hti�.)