SumuPuu: Constellation Of Choices

Omakustanne

Kahden aikuistuvan miehen Aatu Kulosen ja Mikko Valtosen muodostama duo vakuuttaa debyyttialbumillaan sekä leppoisuudellaan että ilmavan akustisen folkpoppinsa svengillä. Aurinkoinen funk on yksi mauste osana jyväskyläläisten lapsuustovereiden musiikillista visiota, samoin siitä löytyy elementtejä niin bluesista kuin soulista - jopa reggaesta. Soul-potkua tuo vallankin neljällä kappaleella vieraileva solisti Sini Marja-Aho, joka kannattaisi tämän näytteen perusteella kiinnittää ihan vakituisestikin yhtyeeseen tuomaan lisää ulottuvuutta, tulkintaa ja monipuolisuutta kokonaisuuteen.

Avausraita Afterglown letkeän kepeä funk-svengi on sopiva alkupotku pakettiin. Magnanimous Man lisää listalle torvet, hylkäämättä akustista leppoisuutta. Silti alkulevyllä SumuPuu pitää kiinni huohottavasta eteenpäin pyrkivyydestä. Suited Up (ol´ Tumbletown Bar) ottaa slovarimman nuotiokitara-ilmeen, mutta yhtä lailla positiivissa ja raukeissa tunnelmissa. Marja-Aho pääsee irti Let´s Give to the Devil What Belongs to the Devilin sielukkaassa ja tumman uhkaavassa bluesissa. Painokkaampi ja synkempi ilme lyö mainiosti kättä leppoisamman puolen kanssa, vaikka punainen lanka voisi helposti karata samalla kun vaihtuu sekä duurista molliin että solistin sukupuoli. SumuPuu onnistuu kuitenkin pitämään kiinni akustisesta junnaavuudestaan molemmissa puolissa. Herkullisen biisin kruunaa vielä maukas piano.

Leppoisuuteen palataan Goodnightsin hyvänyön toivotuksilla ja Aatu Kulosen uneliaalla laululla. Biisi nousee kuitenkin duettoon Marja-Ahon kanssa, mikä yhdistää entisestään levyn ääripäitä. Biisin nouseminen reippaampaan liitoon toimii hyvin. Avarammin kaartava ja tylympi Constellation Of Choices on hiukan siinä rajoilla rikkooko leppoisan kokonaisuuden, vaikka haikeuttakin piisaa eikä akustisuus ole yhtään pienemmässä roolissa. Toki stemma-laulut jatkavat siinäkin hienoa työtä. Akustinen instrumentaalinäppäily Two Ducks In The Lake palaa positiivisuuteen, jälleen bluesimpi mutta yhtä lailla rento Odd Situation nousee levyn kypsimpiin nuotiokitaratunnelmointeihin.

Jälleen yhden uuden juonteen levyyn tuo badu-laulava Paja Fatal, joka jatkaa samalla ilmavuudella muutaman asteen rytmikkäämmin, reippaalla ja hauskan dub-kaikuisella reggae-kompilla. Hyvä svengi on myös pelkistetyssä Bringing Death Out Of The Closetissa, vaikka kiirettä ei ole. Pinnan alla menevä rytmi saa kuitenkin niskan nyökkimään hyväksyvästi ja kun kitara nousee esiin biisin tarttuvuus nostaa peukun. Biisi nousee hienosti aina leveään uhkaavuuteen, joka ei kuitenkaan nouse massiiviseksi vaan pitää kiinni intiimistä ilmeestään. Avainraitoja. Sateinen Route To Salvador haikeilee kauniin uneliaasti, kipakampi We Are The Ones We Have Been Waiting For töksäyttelee kivasti yhdistellen tummia pohjamutia irtonaiseen keveyteen. SumuPuu on saman tein korkealla tasolla alusta loppuun ja onnistuu ihailtavasti pitämään kiinni intiimistä punaisesta langastaan vaikka sävypaletti kurottaa moneen suuntaan.