Julkaistu: 20.09.2013
Arvostelija: Ilkka Valpasvuo
Fullsteam
Tamperelaisen folkpunk tai hardcorefolk-duo Jaakko & Jayn akustinen meuhka on alusta asti nostanut musakentän kollektiivista peukkua, johtuen pitkälti touhun riehakkaasta positiivisuudesta ja kaiken alla piilevistä melodisista koukuista. Yhtyeen neljän vuoden takaisen War Is Noise -debyytin arviossa Antti Hurskainen ei jaksanut innostua albumista niinkään alusta loppuun -kuuntelumuodossa vaan arvosti biisejä enemmän yksittäisinä nostoina. Toki debyytillään Jaakko ja Olli vakuuttivat myös Antin siitä että osaavat muutakin kuin kohkata. Onnistuvatko herrat nyt taputtelemaan yhteen 13 raitaa keskimäärin kaksiminuuttisia rallejaan siten että albumikokonaisuus maistuu?
Kyllä ja ei. Rauha on albumina sekä kypsempi, tasapainoisempi että tasaisemmin koukukas. Silti - vaikka keskiarvo on tutusti Jaakko & Jay -laadukas ja tunnistettava, on kaksikon oma sudenkuoppa edelleen yhtä syvä kuin aiemmin. Koska vauhdikas kaahaus on olennainen osa pakettia, tuntuu kappalemateriaali monessa kohtaa liikaa itseään toistavilta liukuhihna-tuotoksilta. Tietyt maneerit ovat niin leimallisia että yksittäisten biisien on vaikea nousta joukosta. Ja kun ne nousevat, on aseena monesti helppo toisto-rallatus kuten Polarityllä. On toki hiukan turhaa mussutusta valittaa, koska yksikään kappale ei ole sinänsä tylsä tai saa skippaamaan seuraavaan. Silti olisi niin paljon helpompi nostaa yksi tai kaksi johtotähteä liidaamaan koko albumia.
Ja kyllähän niitä poikkeuksiakin kaavasta löytyy. Vaikka Last Match Standing kohkaa ihan jaakkoetjaymäisesti niin biisin tummempi pohjavire luo vaihtelua näkökulmaan. Päätösraita A Few Words Of Advice Part 2 rakentuu samoin mollimmalle taustalle. Pikkuhiljaa kasvava junakomppi ja huudon vastapainoksi haetut tauot ja pienet mausteet toimivat hienosti. Altercationilla kaksikko osaa sovittaa spurttien väleihin mukavasti haikeutta. Pelkistetty Taival rentoutuu vaikka taustalla juokseva tahti on yhtä kipakka. Ei Rauha missään nimessä huono levy ole, materiaali on tasaisen vahvaa. Silti se klassikko-levy johon kaksikolla eväät olisi antaa vieläkin odottaa itseään.
Akustisella kitaralla ja virveli-pelti-rumpusetillä positiivisen riehakasta punkkia tahkoava tamperelainen duo.
Linkki:
peaceism.net
(Päivitetty 20.9.2013)