Jukka Takalo: Maakinen mysteeri trio

Sound of Finland

Yhtä jos toistakin Aknestikin jälkeen soolourallaan puuhaillut Jukka Takalo on tehnyt taas jotain muuta. Uusimmalla albumillaan artisti on löytänyt ”kupletin ja perinteisen laulelman” rikkaan maailman, eikä perinteisyydestä ole todellakaan puutetta, kun innoittajiksi mainitaan sellaisia nimiä kuin Veikko Lavi ja Matti Jurva.

Levyn otsakkeen mukaisesti kiekolla kuullaan Takalon kipparoimaa trioa, jonka kaksi muuta tukijalkaa ovat mm. rummuista, koskettimista ja haitarista vastaava Matti Manninen, sekä esimerkiksi kitaran, ukulelen ja trumpetin varteen tarttunut Jesse Heikkinen. Biisit ovat yhtä poikkeuksetta lukuun ottamatta lähtöisin taas Takalon kynästä, sovitukset on puolestaan työstetty trion voimin. Tältä pohjalta ei liene mikään yllätys, että kipaleet kuulostavat vahvasti Takalolta, vaikka niiden muodot ovatkin nyt hiukan toisenlaiset.

Niin, ja minkälaisia muotoja matkalla kuullaankaan? Maakinen mysteeri trio soi pääosin akustisena, helkkyvänä ja haikeana. Riisutut kappaleet paljastavat nopeasti ytimensä ja lähes trubaduurimaiset numerot saavat harvoin väriä räväkämmistä raidoista. Näin räkä poskella rähjäävä Oodi mulkuille ja klonksuvasti rämisevä Iirockista löysin aidon onnen potkivatkin mukavasti takamukselle, vaikka edes näissä biiseissä ei ole mitään suuria äänivalleja. Trio saakin rockin raikumaan parilla akustisella kitaralla ja rummuilla, joita ei tarvitse hakata olan takaa. Taito on niiden pienien nyanssien ja painotusten käytössä, minkä Takalo on hallinnut jo aiemminkin, mutta joka on noussut uuden trion käsissä potenssiinsa.

Kuten todettua, kiekolla on hiljaisempikin puolensa ja erityisesti kaihossaan aavistuksen balkanilainen Eurooppa, sekä jo nimellään kaiken oleellisen kertova Tahdon sinua kuin maailmanrauhaa esittelevät bändin seesteisempää puolta ansiokkaasti. Onnistumisten joukkoon on laskettava myös vain rahdun päälle minuutin mittainen 1985, joka antaa pari hauskaa ideaa mietittäväksi. Kiltisien kanssa helpompaa ei kestä juuri kauempaa, mutta mitä sitä turhia venyttämään, kun svengi on kohdillaan ja totuuksia lauotaan jälleen maisemaan. Monet olisivat jättäneet tällaiset välipalat demojen pinoon, mutta Takalo trioineen uskoo selvästi materiaaliinsa, eikä suotta.

Jukka Takalo ei välttämättä ole löytänyt vielä sisäistä Veikko Laviaan, ennemminkin Takalon pelistä vilkuilee herra joka on antanut Juicen hengen ja Heikki Salon pyyteettömän tyylin päästä bileisiinsä mukaan. Maakinen mysteeri trio on uusi luku mielenkiintoisella musiikillisella matkalla, joka etenkin uudella vuosikymmenellä on saanut joitain odottamattomia piirteitä.

Kommenttien keskiarvo:

Qsine kommentoi 23.09.2013:

Pisteet:

Mainio levy Takalolta. Hänen kannattaisi ehkä vastaisuudessa olla hyvinkin varovainen tuon "kansanmiehen" imagon kanssa, sillä siihen tarttuu helposti vahingossa negatiivisia mikkoalatalo- ja joperuonansuu-fiboja. Mitä enemmän Takalo pystyisi venymään tuonne Lavi-Teppo-Helismaa -akselille, sen hedelmällisempää kuunneltavaa saisimme korvillemme.