Antipope: 3 Eyes of Time

Violent Journey

Oululainen Antipope on esiintynyt Desibelin sivuilla jo neljään kertaan, mutta yhtyeen kolmas pitkäsoitto on ensimmäinen kosketukseni ryhmään sitten vuoden 2008 Chaosmos –demon. Yhtyeen tumma ja melodinen metalli on sittemmin seestynyt ja jalostunut niin, että nykyään musiikissa voi usein kuulla jo enemmän progehtavan rockin kuin varsinaisen metallin vaikutusta. Antipope onkin tavallaan kulkenut sitä samaa polkua, jota mm. Anathema ja The Gathering ovat tahoillaan taivaltaneet. Eli vuodet ovat hioneet terävimpiä kulmia ja bändi onkin jo valovuosien päässä siitä pisteestä, kun yhtyeen demo päätyi käsiini lähes viisi vuotta sitten.

Kolmannen pitkäsoiton perusta on valettu rokahtavan, tumman ja tunnelmallisen metallin kalliolle, joka ei pienistä järky ja järise. Biisit tuntuvat pitkiltä, vaan eivät pitkäveteisiltä, ja alkuun vähäisiltä vaikuttavat muutokset teemoissa sekä tunnelmassa varioivat biisien painopisteitä merkittävästi. Esimerkiksi tunnelmallinen avausraita Close ui melankolian verkkaisissa vesissä, ja kun seuraavana soiva Last Chance nostaa kierroksia ja tuo mukaan joitain äärimetallin piirteitä, tuntuu sama tarina silti jatkuvan saumatta. Merkittäviä tekijöitä tässä jatkuvuuden tunnussa ovat kitaroiden ja koskettimien yhteistyö, sekä tietysti vokalisti Mikko Myllykangas, jonka kulmikas englannin ääntämys on kehittynyt omanlaisekseen taiteenlajiksi. Herra Myllykangasta ei takuulla erehdy luulemaan äidinkieleltään miksikään muuksi kuin suomalaiseksi, mutta miehen tyyli ja maneerit ovat tehneet tuosta vaikeasti taipuvasta kielestä yhden merkittävän välineen, jolla Antipope raivaa itselleen tilaa alati tiiviimmässä musiikkimaailmassa.

Tasaisen vahvan levyn selkeitä kohokohtia ovat rokkaava The River Standing Still, 90-luvun Moonspellin mieleen tuova Burn, sekä sinfoniseksi pienoisteokseksi kasvava A Decomposing Ritual of Absorption. Yllättävin ässä on kuitenkin varattu loppumetreille, sillä The Logic of Self-discovery on todellinen muotovalio jossa Antipopen parhaat osa-alueet yhdistyvät esimerkillisellä tavalla.

En tiedä mihin oululaiset ovat matkalla, mutta tämän välietapin perusteella yhtyeen tulevia tekosia kannattaa seurata tarkasti. Yksistään kotimaassamme on tällä hetkellä tilausta tuoreille tunnelmallista ja tarttuvaa rockmetallia soittavalla kokoonpanolle ja pienellä hiomisella Antipope voisi hyvinkin täyttää tuota tilausta vaikka laajemmillakin kentillä.