Kathryn Williams: Crown Electric

Indian

Heitetään arvion alkuun pieni triviatieto: Crown Electric oli yhtiö joka palkkasi nuoren Elvis Presleyn autokuskikseen ennen kuin miehestä muodostui rockin kuningas. Tämä nimi kertoo myös paljon englantilaisen laulaja/lauluntekijä Kathryn Williamsin tuoreen pitkäsoiton filosofiasta, sillä nyt on koittanut aika palata takaisin juurille.

Vuosituhannen alussa pienen kaupallisen läpimurron Little Black Numbers -albumillaan saavuttanut Williams on vuosien saatossa tehnyt niin perinteistä materiaalia kuin kokeellisempaa musiikkia ja Crown Electric on selkeä siirtyminen perusasioiden pariin. Keskiössä ovatkin Williamsin laulu sekä akustinen kitara, jotka saavat tuekseen lähinnä tunnelmaa muodostavia soittimia aina kulloisenkin tarpeen mukaan. Perkussiot helkkyvät taustalla vaimeina ja basso tuskin nousee pohja-aaltoja korkeammalle, mikä antaa täyden huomion kappaleiden hauraille tunnelmille sekä lyriikoille.

Kuluneet vuodet kuuluvat myös Williamsin kirjoittamissa tarinoissa, joissa ajan kuluminen ja jokaisen pienen hetken kalleus ovat nousseet merkittävään asemaan. Elämä ei olekaan enää loputon seikkailu ihanuudesta toiseen, vaan jokainen meistä kuolee ja jättää poistuessaan itsestään enemmän ja vähemmän merkittäviä jälkiä, kuten jo toisena soivassa Gave it Away siivussa melankolisesti todetaan. Arjen rutiinit, vanhemmuuden tuomat uudet tunteet sekä koko alati muuttuvan maailman ihmeellisyys toimivatkin polttoaineena Williamsin luodessa niistä kolmetoista kappaletta.

Crown Electric on tyytyväinen albumi, jopa niin tyytyväinen että se kärsii jo hiotusta virtaviivaisuudestaan. Kai arjessa ja elämässä pitäisi sentään hiukan olla rosoa? Minusta ainakin tuntuu siltä. Taas se on nähty, että liika tyytyväisyys ja onni vievät säveltäjästä parhaan terän.