Fire Penguins: Everything Starts With Silence

Omakustanne

Aiemmin nimellä Marble Frame Äänen ja vimman finaaleissa nähty ja desibeli.netin valokeilaankin nostettu indierock-yhtye Fire Penguins on toiminut nykyisellä nimellään vuodesta 2010. Kesällä 2013 julkaistu omakustanteinen debyyttialbumi todistaa ettei omena ole pudonnut kauas puusta.

Mahtipontisen mutta seesteisen paatoksen, kirskuvan eteenpäin menevyyden, korkeakaaristen melodioiden ja haaveellisen kiireettömyyden yhdistelmää on käytellyt männä vuosina luvuton määrä erilaisia yhtyeitä mutta Fire Penguins on onnistunut kaikessa rauhassa hiomaan paketistaan mukavan tasapainoisen. Marble Framen asettamista tasoista ei ainakaan taannuta. Tulipingviinien trippi on tyylikäs ja koukuttava, vaikka ihan ensi kuuntelulta Everything Starts With Silence ei vielä napannutkaan sisäänsä. Nelikon debyytti on näitä keskittynyttä kuuntelua ja toistoa vaativia teoksia, joista löytää kerta kerralta enemmän syvyyttä.

Homecoming King alleviivaa heti hallitun tumman junnauksen, vakavailmeisen paatoksen ja tosikkomaisuudestaan huolimatta mukavan heleän melodisuuden. Synkemmän polun kimaltelu tarjoillaan komeasti hillittynä maalauksena, jonka rullauskaan ei karkaa keskushermoston hallitsemattomiin. Vaikka Fire Penguinskin tasapainoilee reunalla, ei yhtye ole lopulta kovin lähellä kuiluun putoamista vaan pitää turvaköydestään tulevasti kiinni. Letkeämpi Cognac & Comedy on Pepper Beach kumartaa jopa hiukan brittipopin svengaavaan suuntaan, mutta pienestä hymystään huolimatta pitää kiinni myös yhtyeen tummemmasta junnaavasta linjauksesta.

Seidi Guzejevin ja Anna-Maija Kujanpään viulut vahvistavat kahta levyn raidoista. Keinuen viipyilevällä mutta reippaasti polkevalla Adam´s Peakillä ne koristelevat mainiosti mieleen jäävää kertoa. Kappaleen rentous tuo siihen entisestään lisää heleyttä. Pienesti kaunis poikkoilu sopii sen vastapainoksi oivallisesti. Levyn avainraitoja. Unelias Peaceful Mind koristautuu Frida Anderssonin pehmeillä stemmoilla jotka lyövät mainiosti kättä laulaja-kitaristi Niklas Lindqvistin kanssa. Kappale nostaa peukut viimeistään jykevällä nousullaan kliimaksiin. Kirkkaan kohtalokkaasta näppäilystä kauniin raukeaan mollimelodiseen paatokseen kasvava ...And Those Who Stood By saa myös lisäulottuvuutta Anderssonin laulusta, joskin hieman pienemmässä roolissa kuin edellisellä.

Pianojumituksella käynnistyvä Heaven May Hold This Against You askeltaa kankeasta alustaan huolimatta mukavan kepeällä askeleella, kasvaen toimivasti kerroksittain. Hötkyilevämmin mutta vauhdistaan huolimatta aika pienellä askeleella rokkaavan Sugar Liarin kuorruttaa Timjam Uddströmin soolokitara. Edellisen loppukaahailun jälkeen Daisies Of Fallin kaikuisa junnaus palauttaa seesteisen rauhan, mutta ehkä liiankin uneliaasti. Aavistuksen rautalanka-kaikuinen The Killing tarttuu teemaansa oivallisesti yhdistellen yökerhon tupakansavuisen hämyistä ja pienesti uhkaavaa tunnelmaa avoimen tähtitaivaan avaruuteen. Ehkä se toinen ratkaisupelaaja levyllä? Päätöksenä raukeasti soiva nimiraita tarttuu taas viuluihin ja vahvistuu vielä Leonna Aho-Ryhäsen vierailevilla vokaaleilla.