Pietari & Kohtalon kauppiaat: Paratiisi odottaa

Helmi Levyt

Jo 1990-luvulla räpännyt Pietari (oik. Pietari Kiviharju) on vaihtanut ikääntyessään sylkemisen iskelmään. Kohtalon kauppiaat -yhtyeen kanssa tehty Paratiisi odottaa on tyylipuhdasta luomutuotettua maalaisiskelmää jostain maitolaitureiden ja lavatanssien kadonneesta maailmasta.

Menneisyyteen on toki haikailtu jo monen vuoden ajan muuallakin kuin maakunnissa. Pietari kumppaneineen onnistuu siinä, missä moni ei, nimittäin kuulostamaan täydellisen vilpittömältä. Tekisi mieleni sanoa myös ajattomalta, niin kepeän oloisesti yhtye svengaa ja itse artisti lausuu. Niin, lausuu. Pietarin pehmeällä baritonilla myhäillyt tarinat kun ovat enemmän kerrontaa kuin varsinaista laulamista. Joka tapauksessa ääni tulee iholle, eivätkä tuttuja kielikuvia viljelevät sanatkaan kimmahda panssarista.

Tasavahvasta kappalemateriaalista ei ole helppoa nostaa parhaimmistoa, mutta ainakin nimikappale Paratiisi odottaa, öisellä twangilla askeltava Kesäyö ja geneerisesti nimetty ovela Täysikuu-shuffle vakuuttavat. Eivätkä muutkaan raidat jää kauaksi jälkeen. Pietarin itsensä ohella siihen myötävaikuttavat Kohtalon kauppiaiden säästeliäät sovitukset ja lämmöllä hoidettu soitto. Levy henkii aitoa rakkautta moderniin perinnemusiikkiin.

Omien kappaleiden lomassa kuullaan kolme lainaa. Kliseeksi jo ajat sitten puhkisoitettu Säkkijärven polkka toimii välisoittona hienosti. Rennosti svengaava versio saa sormet napsumaan ja jalan taputtamaan. Äiti suomentaa Townes Van Zantin kappaleen Nothing mallikkaasti. Rohkein veto lienee versioida Leonard Cohenin tunnetuksi tekemää Partisania. Uhkapeli onnistuu, sotatarinaa kertova raita on levyn parhaita.