VHK: Bite The Stars!

Ektro

Unkarilainen shamaanipunkin legenda VHK eli Galloping Coroners julkaisee ensimmäisen studioalbuminsa kolmeentoista vuoteen ja julkaisijana mikäs muu kuin kotimainen haastavamman laidan erikoisputiikki Ektro. Maaginen, hypnoottinen ja viipyilevän junnaava musiikki huohottaa iholla eikä eksy harhailemaan pelkästään omiin syövereihinsä. VHK pitää erinomaisesti kuulijansa kyydissä tripillään. Jo vuodesta 1975 asti musiikkia luonut yhtye onnistuu olemaan samaan aikaan hikinen, koukuttava, persoonallinen ja intiimiydestään huolimatta etäinen. Intensiteetti ei tunnu kadonneen pitkän tauon aikanakaan.

VHK yhdistää hypnoottisesti ja tummasti sykkien syöksyvää soittoa Grandpierre Atillan pienen öisen etäisyyden takaa messuavaan lauluun herkullisesti. Haettu koleus yhdessä välimatkan kanssa vahvistaa yhtyeen soiton mukaansa tempaavuutta, shamaanirummulla pohjustettua hypnoottista pyörrettä jonne ei edes huomaa tipahtavansa ennen kuin sieltä löytää itsensä. Hiljaisemmissa hetkissä osataan hengittää ja kuiskailla, huutavammissa kohdissakaan ei käydä päälle vaan annetaan kuulijan itsensä lipua mukaan. Mikä ei tarkoita ettei kipakkuutta tai aggressiivisuutta olisi, mutta sekin luo ilmapiiriä silmien päästä repimisen sijaan. Kiivaimmillaan Galloping Coroners laukkaa kuin ne maailmanlopun ratsastajat mutta kuulija ei jää kavioiden alle vaan pääsee seuraamaan kaahausta lauman mukana. Kuten vaikkapa hikisellä päätösraidalla The Hun Brotherhood. VHK:lla on varmaan vielä livemuodossa tarjota melkoisen paljon väkevämpi trippi...