Window Blinds: Chimera

omakustanne

Niille, joille artistit Kraftwerkistä Vangelikseen kolahtavat, tai jotka kokevat hengenheimolaisuutta vaikkapa Radioheadin Amnesiac-albumiin, saattavat löytää kosketuspintaa myös Window Blindsin esikoiseen. Sveitsiläis-suomalaisena yhteistyönä syntynyt Chimera kun seilaa vahvoine elektronisine vaikutteineen melkoisen tummissa vesissä. Purrekseen ambientin elektroprogeilun aavelaivan kaapanneen yhtyeen tunnustuksellisuus vanhan liiton syntetisaattorimaalailijoihin on ilmeinen, vaikkei uudemmankaan rytmiluuppailun väylämerkkejä ehdoin tahdoin karteta.

Vaikka Chimera pulppuaa pääosin instrumentaalisti, on osaan kappaleista sisällytetty vienosti esiintuotua, lähes puheenomaista laulua. Vokaalikaarien rooli vaikuttaa kuitenkin ennen kaikkea instrumentaatiota tukevalta, kerronnallisuuden merkitsevyyden jäädessä taka-alalle.

Yksittäisten kappaleiden pituudet on maltettu pitää albumikokonaisuuden kannalta sopivan kompakteina. Liika venyttäminen olisikin saattanut aiheuttaa puutumista, sillä sen verran abstraktista ja äänikollaasimaisesta ilmaisusta Chimera koostuu.

Hieman harmaita hiuksia aiheutti sen sijaan se, että kuulijan yritykset porautua temaattisesti tai koukuttavasti päähän jääviin yksityiskohtiin, tuntuivat jäävän osin vajavaisiksi. Yhtenäisyys tuntuukin olevan Chimeran hyve ja ansa. Toisaalta albumi pitää linjansa alusta loppuun, mutta tunnelmallisten kontrastien vähäisyys uhkaa siirtää kuuntelukokemuksen kohti taustamusiikillista roolia. Lisäksi kappaleiden kesken vallitsee lievä epäsuhta soundillisen viimeistelyn suhteen. Ehkäpä Chimeran funktio onkin nyansseissa – kuunneltuna kuulokkeilla yön pimeinä tunteina?

Ilmaisuvälineistönsä muodollisuudet Window Blinds vaikuttaa joka tapauksessa ihan kelvollisesti hallitsevan. Itsetarkoitukselliselta kikkailulta on laajan työkaluston keskellä onnistuttu välttymään ja moni ratkaisuista kuulostaakin perustellulta musiikillisen kerronnan kannalta. Persoonallista ilmeikkyyttä, tai takaraivoon jäävää pohdiskeltavaa olisi vain saanut olla hieman enemmän.

Ainakin toteutusmetodiikaltaan Chimera on ollut tekijöilleen kaiketi mielenkiintoinen projekti ja heijastelee osaltaan nykyaikaa oivallisesti. Duo-pohjalta toimivan kollektiivin jäsenet kun eivät ole tavanneet toisiaan koko levytysprojektin aikana kertaakaan, eikä fyysisen etäisyyskään ole tunnustanut valtakunnan rajoja.