Goldie: The Alchemist - The Best of 1992-2012

Warner

Clifford Pricen eli Goldien kunnioitettava 20-vuotinen ura on paketoitu kattavaksi 3 levyn kokoelmaksi. Junglen ja drum and bassin pioneeri on tullut 2000-luvulla tunnetuksi enemmänkin tosi-tv-tähtenä ja näyttelijänä kuin muusikkona, mutta se ei heikennä hänen musiikillisen perintönsä arvoa. Vuoden 1995 klassikkolevynsä Timeless nimen mukaisesti Goldien musiikki on yllättävänkin ajatonta. Epäkronologista kokoelmaa kuunnellessa on hämmästyttävää huomata kuinka vähän ajan hammas on purrut Goldieen - vuosikymmenet vaihtuvat, mutta miehen tavaramerkkisoundi pysyy.

Goldien itsensä koostama kokoelma pyrkii esittelemään artistin skaalan koko laajuudessaan. Genreen syvällisesti vihkiytymättömälle yli kolmessa tunnissa on hieman liikaakin pureskeltavaa. Etenkin kylmemmissä, tummemmissa ja päällekäyvemmissä tunnelmissa alkaa uuvuttaa, mikä toisaalta lienee tarkoituskin. Onneksi vastapainoksi kokoelmalta löytyy paljon sielukkaita hetkiä, jolloin Goldie osoittaa parhaat puolensa. Crossover-hitiksi muodostuneen Timeless-albumin kappaleiden breakbeatit, äärisyvät bassot, naisvokaalit, jousisoittimet ja jazzvaikutteet ovat edelleen upeaa kuultavaa. Harmillisesti Goldien komeimmasta teoksesta Inner City Life kuullaan vaisu remix, joka muuttaa kappaleen dynamiikan täysin.

Hieman yksitoikkoisesti Goldien kirjoa esittelevä ykköslevy sekä remixeistä koostuva kolmoslevy ovat kiinnostavia, mutta etenkin kakkoslevyn alkupuolella ollaan artistin vahvuusalueella. Albumin uusi kappale Single Petal Of A Rose nousee heittämällä Goldien uran huippujen joukkoon. Se ei haikaile trendisoundien perään, vaan luottaa maagisen tunnelman luontiin sekä herkullisen sielukkaaseen lauluun. Kappale olisi kotonaan vaikkapa Massive Attackin levyllä. Goldien mieltymys jazz-sävyihin tulee puolestaan esiin peräkkäin sijoitetulla kappalekolmikolla State of Mind-Latin Skin-What You Won't Do For Love.

Timelessin seuraaja Saturnz Return (1998) oli edeltäjäänsä haastavampi ja kylmempi albumi. Goldien mainstream-suosio laski ja julkaisutahti hidastui 2000-luvulle tultaessa. Laatu ei kuitenkaan ole kärsinyt, sillä kokoelman myöhempien aikojen kappaleet kestävät hyvin vertailun vanhoihin. Oma lukunsa ovat remixit, joissa kuuluu useimmiten rutkasti enemmän Goldien kuin alkuperäisen esittäjän ääni. Garbagen Milkistä, Bushin Swallowedista sekä Björkin Isobelista on jäljellä vain pieniä palasia, jotka taistelevat paikastaan breakbeat-tulessa. Ed Sheeranin Lego Housen remixillä Goldie on toisaalta lähempänä valtavirtaa kuin koskaan aiemmin.

The Alchemistia ei voi suositella kuunneltavaksi kokonaisuudessaan kertaistumalla, mutta pienissä osissa se esittelee hyvin erään 1990-luvun merkittävimmistä elektronisen musiikin tekijöistä. Toivottavasti, ja uudesta kappaleesta päätellen, Goldien ura lähtee jälleen uuteen nousuun. Ajattoman elektronisen musiikin tekijöille on tänä EDM-tähdenlentojen aikana enemmän tarvetta kuin koskaan.