Raappana: Tuuliajolla

Suomen Musiikki & Ylivoima AY

Raappana jatkaa onnistuneesti menestyskaavalla. Bommitommin kanssa työstetyt rytmit, kotimaan eturivin reggaeorkesteri Sound Explosion Bandin tuella loihditut sävyt sekä niistä tutusti ja turvallisesti niin tyylin kuin kerronnan puolesta paketoitu kolmosalbumi Tuuliajolla haastaa edeltäjänsä Maapallon ja menee ohi. Toki Maapallokin on omassa reggaehyllyssä nostanut pisteitä vuosien kuluessa vaivattomuudellaan ja koukukkuudellaan. Sama biisevyys ja helppous leimaa myös Tuuliajolla-albumia ja vaikka aluksi kunnioitettavan 15 biisin kattauksesta sai hiukan etsiä erityisiä hetkiä niin pidemmällä kuuntelulla keskiarvo on vahvassa nousussa. Mikä yleensä lupaa hyvää...

Kun sävellykset, sovitukset tai tarinat eivät juurikaan yllätyksiä tarjoile, on levyn vetävyys biisikoukkujen varassa. Sillä saralla Raappana on onneksi iskussa. Levyllä toisena soiva Kauas pois on se ensimmäinen napakymppi, joka heti ensi pyöräytyksellä pysäytti äärelleen. Pois kylmästä lämpimään on varmaan suomalaisille ikuinen kaihon paikka, eikä Raappana aiheesta mitään uutta näkökulmaa edes yritä hakea. Auringonsäteenä talven keskellä se toimii kuin se kuuluisa junan vessa. Heti perään Kylmä kivi on yksi niistä nousussa olevista, vaikkei ihan edellisen hitikkyyteen ylläkään. Dancehall-hengessä koleampi ja terävämmin iskevä Sateen ropinaa rakentuu hienosti kertoon, jossa levyn keskiarvoa junnaavampi, tummempi ja päällekäyvempi maisema kohtaa otsikon mukaista "sateen ropinaa" kirkkaista koskettimista. Lentolehtinen on toinen letkeämmän puolen hittitäky.

Kylmyyttä käsittelee myös stemmoilla loistava periksi antamaton Soronoo. Paarma vahvistaa hymyilevää Riippumaton henkeä leppoisasti. Vieläkin aurinkoisempaan maisemaan vaihtaa Kauniita unia, jonka voisi nostaa positiiviseksi esimerkiksi siitä kuinka vaivattomasti ja helpon kuuloisesti Raappana ryhmineen osaa taikoa helmiä perusaineksista. Haikeamman ja öisempien neonvalojen puolen täysosumiin voi laskea myös Aika Matkaa -kappaleen. Kohtalokkaamman laidan erityismaininnan ansaitsee Vääryydet. Varsinaisia huteja ei kokonaisuudessa ole, vaikka muutamat kappaleet jäävät enemmän sivurooliin. Raappana jatkaa yhtä vahvasti kuin mitä edelliset levyt sekä viime vuosien yhteistyöt Kiitollisuutta ja Kran Turismo ovat lupailleet.