Julkaistu: 17.03.2013
Arvostelija: Tommi Saarikoski

Wichita
"Fuck It Dog, Life's a Risk" -sananparresta nimens� saanut FIDLAR ilmoittaa samannimisell� debyyttialbumillaan haistattavansa paskat kellolle, juovansa halpaa kaljaa ja imuroivansa kokaiinia silloin kun dokailultaan kerke��. Yhtyeen v�linpit�m�tt�myys normeja kohtaan sek� rakkaus p�ihteisiin tulee hyvin selv�ksi reilun puolen tunnin aikana. En osaa sanoa, kuinka pieteettisesti FIDLARin j�senet el�v�t kuten saarnaavat, mutta ihan verev�� yhtyeen rappioromantiikka on.
Eih�n FIDLARissa mit��n omaper�ist� ole, mutta se suodattaa punkin ja garagerockin historiaa viihdytt�v��n muotoon melko p�tev�sti. 14 kappaleen joukkoon mahtuu kunnianosoituksia Ramonesin, Misfitsin ja Black Flagin kaltaisten klassikkojen suuntaan, mutta my�s kaikuja aikalaisista. Esimerkiksi Stoked and Broke ja Max Can't Surfin alkuriffi ovat silkkaa The Hivesia ja No Waves on varmasti tietoinen viittaus Wavvesiin, jonka pilvenpolttama slacker-meininki on FIDLARin selkein vertailukohta.
FIDLARin suurin ongelma on kuitenkin se, ett� se ei tee mit��n paremmin kuin esikuvansa tai kilpailijansa. Edell� mainittu Wavves sek� etenkin Black Lips ovat paljon FIDLARia kiinnostavampia tapauksia. Eik� sovi unohtaa P�� kiit�, joka soittaisi FIDLARin suohon milloin tahansa.
En ep�ile hetke�k��n, etteik� FIDLAR saattaisi liven� ja oikeassa mielentilassa olla hetkellisesti parasta mit� maailmalla on tarjota, mutta maanantai-iltana kotona albumia kuunnellessa palkintona on vain helppoa ja hauskaa, mutta hieman yhdentekev�� ja jopa harmitonta r�min�punkia.




Losangelesilainen slackerpunkyhtye on saanut nimens� sanonnasta "Fuck It Dog, Life's a Risk".
Linkki:
fidlar.bandcamp.com
(P�ivitetty 17.3.2013)