Crippled Black Phoenix: No Sadness Or Farewell

Cool Green

Alkuvuodesta 2012 desibeli.netissäkin kehutun (Mankind) The Crafty Ape -albumin julkaissut Crippled Black Phoenix ehti uudelleen julkaisukantaan vielä ennen vuodenvaihdetta. No Sadness Or Farewell on ehkä edeltäjäänsä verrattuna EP-levy (jollaisena sitä markkinoidaan), mutta 45 minuutin mittaisena sen mieltää helposti täysiveriseksi albumiksi. Levy esittelee jälleen keskushahmo Justin Greavesin ympärille kasautuneen yhtyeen vakuuttavaa seikkailua progressiivisen rockin eri lokeroissa, mutta myös uuden solistin John E. Visticin.

Levyn aloittava How We Rock alkaa silkkana Pink Floydina ennen kiihtymistään kohti perinteisen mahtipontista post rock -kliimaksia. 12-minuuttinen instrumentaalinen kyyti on vakuuttava näyte CBP:n kyvyistä, mutta jää samalla levyn kohokohdaksi. Heti seuraavalla raidalla Hold On (Goodbye To All Of That) soittaa paljon epävarmemman ja kuolevaisemman kuuloinen yhtye - erityisesti Visticin haparoiva tulkinta jättää toivomisen varaa. Ja kuten yhtyeen pirtaan sopii, on seuraava What Have We Got To Lose -kappale jälleen eri maailmasta. Naisäänen kuljettaman 10-minuuttisen tempo ja tunnelma ovat doom metalin peruja, mutta instrumentaatio viittaa folkiin. Välisoittomainen One Armed Boxer tarjoaa lisää ilmavuutta ennen ronskimmin riffittelevää päätöskaksikkoa Jonestown Martin-Long Live Independence.

Yhtye kuvailee musiikkiaan "lopunajan balladeiksi", enkä osaa panna tästä määritelmästä paremmaksi. Crippled Black Phoenixin sävellyksissä synkkyys ja toivo elävät rinta rinnan eikä kumpikaan tunnu lopulta ottavan yliotetta toisesta. Yhtyeen musiikki on hieman vaikeasti lokeroitavaa, muttei lopulta kovin vaikeaa ottaa vastaan. Siitä pitävät huolen komeat melodiat ja avara äänimaisema. No Sadness Or Farewell on hieman epätasainen, mutta yhtä kaikki kiinnostava levy kiinnostavalta yhtyeeltä.