Starflower: The Sea is the Harbour

Karkia Mistika

Reilu vuosikymmenen toiminnassa olleen Starflowerin kolmas albumi on hautunut studiossa hyvän aikaa. The Sea is the Harbourin ensimmäiset materiaalit äänitettiin jo lokakuussa 2010, eli heti edellisen albumin ilmestymisen jälkeen. Pitkään yhdessä soittaneet miehet ovat ottaneet rennomman meiningin tekemiseen ja uusi levy on lähes täysin bändin itse toteuttama.

Levyn materiaali on todella epätasaista. Sen hento ja hiljalleen lipuva tunnelma ei oikein ota tuulta alleen virkistävistä elementeistä huolimatta. Näihin elementteihin kuuluu monipuolinen soitinvalikoima, josta löytyy esimerkiksi huuliharppu, saxofoni ja trumpetti. Muutamat kitarasovitukset miellyttävine arpeggiokuvioineen toimivat hyvin.

Antti Ojalan laulu sopii biisien kevyisiin kohtiin ihan hyvin, mutta korkeammissa sävelissä ääni tuntuu murtuvan ikävästi – se ei ole riittävän vahva antamaan levylle kipeästi kaivattua lisäpotkua. Sea Battle ja Letters ovat levyn kappaleista laulun ja musiikin yhteistyön kannalta onnistuneimpia. Avausraita The Anchor ja Overseas edustavat toista ääripäätä ja etenkään jälkimmäinen ei tahdo toimia millään tasolla, pirteää saxofoniosuutta lukuun ottamatta.

Välillä The Sea is the Harbourin simppelit säestyskuviot toimivat kohtalaisesti, välillä ne kuulostavat huonosti suunnitelluilta ja rasittavilta. Biisit eroavat toisistaan sen verran, ettei 40-minuuttinen kokonaisuus äidy äärimmäisen tylsäksi. Yritys tehdä rauhallista purjehdusmatkaa muistuttava levy on mielenkiintoinen, mutta se ei valitettavasti levyä pelasta.