Hope Comes In Many Forms: Dark Matters

Omakustanne

Aika monta kertaa tuli Dark Matters kuunneltua ennen kuin todella kuuli musiikin laulun takana. Näin tuli koettua omakohtaisesti saatteen mainitsema lauluvetoisuus, mutta myös levyn päällevyöryvin ongelmakohta. Vaikka pientähän se, loppujen lopuksi.

Hope Comes In Many Forms perustettiin kymmenen vuotta sitten. Kolmikko tunnettiin pitkään nimellä Short Cuts, mutta ainakin tämän esikoislevyn perusteella uusi nimi vaikuttaa sopivammalta. Kolmen vuoden aikana nauhoitettu Dark Matters kun koostuu tummasta ja aika dramaattiseksikin äityvästä kitaraindiestä, joka ei kuitenkaan ole täysin toivotonta.

Päällimmäisenä mieleen tulee PJ Harvey, miksei 15 vuoden takainen Cat Powerkin. Dark Matters tuntuu kuitenkin enemmän läpileikkaukselta viimeisen 20 vuoden aikana tehdystä vasemman laidan kitaramusiikista, josta voi melkein poimia itselleen tutuimmat verrokit kitisevien ja kirskuvien kitaroiden, vaanimistunnelmien ja vähän epäkeskojen melodioiden parista, ja leikkiä niillä.

Nimiä ei tee mieli mainita siksikään, että Hope Comes In Many Forms on luonut perinteet tunnustavan levyn, johon omalle äänelle on löydetty iso tila. Aikataulujen perusteella on uskallettu pidättää ja kypsyttää, antaa onnistumisten kasvaa korkoa. Ja tulokset kuuluvat enemmän albumi- kuin biisimitassa: kokonaisuus on vakuuttava, ja vaikka biisit erottuvat selkeästi toisistaan, jakavat kaikki saman tumman paletin sävyjä, saman intohimon, tunnemyrskyn.

Silti tuntuu että kokonaisuutta olisi ehkä palvellut laulun vähempikin esiin nostaminen. Ei siksi että Marjo Niemen ulosannissa olisi moitittavaa, vaan koska taustalla möyrivät, hiipivät ja takovat kitara- ja muut kuviot olisivat ansainneet melkein kaiken mahdollisen tilan. Monitasoisella albumilla on nyt yksi jähmettynyt kerros, vaikka kasvaahan kaaos volyymin mukana.

Mainion kokonaisuuden ohessa Dark Mattersilla ilahduttaa se, etteivät biisit tunnu kuuntelemalla tyhjenevän. En väittäisi ainuttakaan levyn kappaleista minkäänmuotoiseksi hitiksi, mutta vastavuoroisesti laatu on kauttaaltaan korkealla. Hyvältä kuulostava levy, jolla on jokin sellainen pinnanalainen tai -päällinen, joka saa kaiken tuntumaan yhdeltä. Kelpaahan tässä.