Arktau Eos: Ioh-Maera

Svart

Kotimainen Arktau Eos on jo kuuden vuoden ajan venytt�nyt vastausta kysymykseen: mit� on musiikki? Nyttemmin kolmij�seniseksi laajentunut ryhm� esitt�� ��nitaidetta jonka juuret luikertelevat muinaisiin aikoihin, aikoihin jolloin n�kyv�n ja n�kym�tt�m�n maailman rajat olivat huomattavasti ohuemmat kuin nykyisin� ylt�kyll�isen materiaalisuuden aikoina. En edes yrit� v�itt��, ett� tiet�isin miksi Arktua Eos luo ��nt� ja mist� nuo ��net tulevat, mutta asettuessani matkustajan penkille huomaan nauttivani niist� maailmoista, joita kolmikko ymp�rilleni rakentaa.

Levyn avaava Unbinding Kaamos on vajaan yhdeks�n minuutin mittainen, valitusta muistuttava luku. Syklim�isesti aaltoileva tausta soi vaimeana outojen, osittain itse valmistettujen soitinten antaessa vain hieman tukea sanattomalle laululle/loihdinnalle. En ymm�rr� sanoja, jos niit� edes on, mutta p��ss�ni syntyv�t kuvat seurailevat nimen kaamosmaista h�m�ryytt�, eik� t�m� h�m�ryys ole pahasta vaan sen syliss� on hyv� lev�t�. Parempien termien puutteessa musiikkia voisi kutsua dark-ambientin ja tunnelmallisen, sek� ��rimm�isen minimalistisen avantgarden sekoitukseksi, mutta t�m�kin kuvaus on vain kalpea varjo Arktau Eosin monitasoisesta olemuksesta.

Ensimm�inen luku esittelee l�hes kaikki elementit, joista albumi on rakennettu. Toisena soiva Noxfaros ja j�lkimm�isell� puoliskolla kuultava Ioh-Maera tuovat mukaan perkussiot ja vahvan rituaalimaisen rytmin. Viimeiseksi j�tetty Ohterstone Refraction peilaa puolestaan pimeyden ja alitajunnan vaarallisempaa laitaa, jonka syvist� vesist� l�ytyy kuitenkin my�s runsaasti voimaa.