End Of August: The Deep Sleep

Lionheart

Petteri Salosen musiikillinen muistokirjoitus edesmenneelle puolisolle pys�ytti jo If Something Should Happen To Me -nimisen lyh�rin muodossa sen verran vahvasti ett� tuli syvennytty� aiheeseen haastattelun avulla. Alusta loppuun vahvalla tunteella ladattu seesteinen folkpop stadionkokoisine kaarineen kertoo debyyttialbumilla selviytymistarinan - syventyen niin itse kuolemaan kuin yksin j��miseen, lasten kanssa jatkamisen arkeen, rakkauteen ja suojeluun. Nyt on aika tarkastella kuinka vahva on Antti-Jussi Marjam�en ja valittujen vieraiden kanssa toteutettu kokonaisuus.

P�iv�kirjamaisten tuokiokuvien keskeisimm�ksi asiaksi Salonen mainitsee haastattelussa toivon, mik� kielt�m�tt� paistaa koko levylt� - ehk� vahviten hienosti Suvi Lehdonn kanssa vuoropuheluna toteutetulla Hope Has Comella, joka pitk�soittomitassakin nousee ihan keskeisiin hetkiin ja joka oikeastaan jatkuu viel� p��t�sraita Hearts In Crimsoninkin otsikon alla. Levyn avaava pariminuuttinen intro kuulostaa hautajaiskulkueelta, mutta siin�kin paistaa enemm�n haikea hymy kuin suruiset kyyneleet. Shadow Growthilla luvataan ettei anneta muiston kasvaa musertavaksi. Salosen hele� laulu ja pienesti n�pp�ilev� kitara saa vahvistusta Marjam�en kaartavasta s�hk�isest� siveltelyst� - kaksikolla on taito kasvattaa hallitusti ilman ett� maisema kaatuu p��lle. Ihan niin kuin Salosen tragediasta j�� tunnemyrskyn j�lkeen mieleen ennemmin ne hyv�t muistot kuin katkeruus menetyksest�.

Ehk� juuri siksi toivon tunteen ja hienon n�pp�ilev�n v�reen ohella levyll� vakuuttaa isosta tunteesta huolimatta kokonaisuutta leimaava rentous. Vaikka The Deep Sleep on henkil�kohtaisempi levy kuin moni muu, esimerkiksi Voluntary Breathingin rento ja irtonainen ote vakuuttaa - maalauksellisuudesta huolimatta. Harvalla surulevyll� voi luontevasti turvautua taputuksiin. Sanat: "After all I didn�t fall" kertovat tiivistettyn� mik� on koko levyn tarinan ydin. Toki Salosen projektia ei lainkaan haittaa se ett� kaksikko on eritt�in taitava valitsemiensa instrumenttien kanssa, sek� s�vellyksellisess� puolessa ett� sovituksissa on tinkim�t�n tyylitaju ja Salosen laulu taipuu falsettiin asti olematta hetke�k��n t�ker� tai falski. Musiikillisesti suuren tunteen hallinnan p��lle kaksikko osaa viel� loistavasti yhdist�� minimalistisen pienuuden - jossa otteenvaihdot kuulee - tyylikk��sti siihen nivoutuviin isoihin kaariin - ilman ett� kumpikaan puoli s�isi toisen vahvuuksia.

Melkein kahdeksanminuuttinen, moniosainen Twenty Years kasvaa paikoilleen pys�htyneest� pikkuhiljaisilla kasvatuksilla l�hes huohottavaan kaareen. Ehk� ainoa miettimisen arvoinen seikka on se ett� onko ihan jokainen kaarre tarpeellinen? Se ei haittaa ett� kappale kest�� pitk��n, mutta ehk� pieni tiivistys lis�isi ytimekkyytt�? Aikaa saa toki antaa ja onneksi moiset mietteet ovat vain hetkellisi�. Ei The Deep Sleep miss��n kohtaa kuitenkaan varsinaisesti haahuile. Ja oma ajatukseni on melko hahmoton, pohdinta on enemm�n luokkaa "ehk� voisi olla" kuin jyrk�n kriittinen... Tehd��nh�n sit� paljon abstraktimpaakin vaeltelua ja - kuten totesin - End Of August osaa yhdist�� hiljaisia ja isoja puolia sulavasti.

Oli miten oli, loppulevy tuo kuitenkin mukanaan viel� sek� voimaa ett� ytimekk��mp�� sovitusta. Lyh�rilt� tutun Hope Has Comen tapaan my�s If Something Should Happen To Me puolustaa eturivin paikkaansa hyvin my�s pitk�soitolla - menev�mpi ilme tuo tarvittavaa energiaa kokonaisuuteen. Ja edell� kehutut Hope Has Come ja Hearts In Crimson sopivat hyvin p��t�kseksi. Hieno levy, josta kuulija varmasti saa iloa - riippumatta siit� onko itse joutunut vastaaviin tilanteisiin vai ei.